Kroatian pääministeri Andrej Plenković teki selväksi, että Kroatia, Euroopan unionin uusin jäsen, haluaa liittyä mahdollisimman nopeasti Unionin sisäpiiriin ja Schengenin viisumivapaaseen alueeseen. Lisäksi Kroatia haluaa ottaa euron maksuvälineenä käyttöön mahdollisimman pian.
Plenković puhui keskiviikkona Zagrebin toimistossa Ryhmässä, johon kuului 60 Brysselissä toimivaa toimittajaa Kroatian Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuden inauguraation yhteydessä. Kroatia ottaa puheenjohtajuuden vuorollaan Suomelta.
Plenković korosti Kroatian puheenjohtajuuden viime päivinä korostettujen prioriteettien lisäksi, että maalla on kaksi tärkeää kansallista tavoitetta: liittyminen Schengen-alueeseen ja euroalueeseen.
Euroopan rintamalla on seuraavan puolen vuoden aikana paljon tehtävää. Tietenkin on brexit. Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta 1. helmikuuta, mutta lopullinen kauppasopimus Lontoon ja Brysselin välillä tulee olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa järjestetään Balkanhuippukokous, jossa pohditaan Euroopan unionin laajentamista. Kroatia liittyi EU:hun vuonna 2013, ollen 28. ja viimeisin jäsen. Montenegroa ja Albaniaa koskeva laajentuminen on kuitenkin tällä hetkellä Ranskan ja Alankomaiden jarruttama.
Muita tärkeitä aiheita ovat usean vuoden budjetin hyväksyminen vuoteen 2027 asti, maahanmuuttoasioiden järjestäminen sekä ilmastosopimuksen uudelleen rakentaminen, joka tähtää päästöjen nettomääräiseen nollatasoon vuoteen 2050 mennessä. Kroatia haluaa itse liittyä Schengen-alueeseen ja luopua kansallisesta valuutastaan kunasta; viimeistään vuonna 2024 euro on otettava käyttöön.
Kroatialla on äskettäin keskustaoikeistolainen presidentti. Oikeistokonservatismi on kuitenkin edelleen vahvasti läsnä maassa, joka toimii Euroopan unionin puheenjohtajana vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Viime sunnuntaina Kroatiassa pidettiin presidentinvaalit. Toisella kierroksella sosiaalidemokraattinen ehdokas Zoran Milanovic (53) voitti konservatiivisen istuvan valtionpäämiehen Kolinda Grabar-Kitarovicin 52,7 prosentilla vastaan 47,3 prosenttia. Hänen viisivuotinen virkakautensa alkaa helmikuussa.
Uusi Kroatian presidentti yritti vaalivoittonsa jälkeen löytää oikeita sanoja. Hän haluaa olla puolueiden yläpuolella oleva valtionpäämies, kaikkien 4,5 miljoonan kroatialaisen, liberaalin, demokraattisen ja eurooppalaismyönteisen maan johtaja. Hän ei halua harjoittaa takahuonepolitiikkaa. Hän ei halua enää puhua menneisyydestä ja aikoo toimia tiukasti perustuslain puitteissa, Milanovic kertoi.
Kaikkien näiden asioiden olisi tietysti pitänyt tapahtua Kroatiassa jo kauan sitten. Tämä luettelo osoittaa kuinka paljon Kroatiassa edelleen puuttuu kaikesta, kuten korruptiosta, nepotismista, rankaisemattomista sotarikoksista ja huonoista suhteista naapurimaihin. Serbian kanssa on käynnissä kauppasota ja kiivas keskustelu toistensa sotarikollisten luovutuksesta. Slovenia vastusti pitkään Kroatian EU-jäsenyyttä kalastus- ja aluekiistojen vuoksi.
Yksi suurimmista kroatialaisista korruptiosarjoista sai äskettäin alustavan päätöksen. Entinen pääministeri Sanader sai kuuden vuoden vankeustuomion 10 miljoonan euron lahjuksen vastaanottamisesta.