Neljätoista EU-maata, mukaan lukien Alankomaat, ovat tehneet uuden kompromissin tulevista ympäristötukimuodoista eurooppalaisessa maataloudessa. Ne peruvat aiemmin kritisoidun ehdotuksensa kahden vuoden koekäytöstä ekosysteemien tukimuodoissa. Lisäksi 25 prosentin osuus yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tukieuroista Green Deal -tavoitteisiin jää edelleen kohdennetuksi.
Ministerit toivovat saavuttavansa läpimurron jumiutuneissa neuvotteluissa Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa. Neuvottelut tyrehtyivät aiemmin tässä kuussa, kun Saksan ministeri Julia Klöckner – aiemman kahden vuoden lykkäyksen jälkeen – halusi myös aloittaa kahden vuoden koekäytön vuonna 2023.
Viime tiistaina epävirallisessa ministerikokouksessa Saksan ja Itävallan ministerit esittelivät uuden ’jakavaiheen’ ehdotuksen. Siinä esitetään ensimmäistä kertaa konkreettisia summia (72 miljardia ekosysteemien tukimuodoille), 25 prosentin osuus koskee jo ensimmäistä vuotta, eikä vapautuvia ympäristötukia palauteta tavallisiin maataloustukiin.
Tämä ehdotus sai tukea Romaniasta, Latviasta, Unkarista, Tšekistä, Alankomaista, Kreikasta, Bulgariasta, Luxemburgista, Ruotsista, Belgiasta, Puolasta ja Irlannista. ”Tämä tarkoittaa, että 14 EU-maata tukee vaatimustamme selvästi”, sanoo tyytyväinen itävaltalainen ministeri Köstinger.
Epävirallisessa ministerikokouksessa olivat myös paikalla COPA-Cogecan valtuuskunta sekä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, saksalainen kristillisdemokraatti Norbert Lins. Hän totesi, että ministerit ovat nyt osoittaneet suurempaa halukkuutta kompromisseihin.
Kaikki kiistanalaiset kysymykset eivät kuitenkaan ole vielä ratkaistuja. Euroopan parlamentti haluaa varata 7 % viljelymaasta luonnonsuojeluun, mikä jäsenvaltioiden mielestä menee liian pitkälle. Ne haluavat varata vain 4 % viljelymaasta lajien suojeluun. Lisäksi parlamentti haluaa jo nyt sitoa maatalouskemikaalien vähentämisen, mutta ministerit haluavat ensin vaikutusten arvioinnin.