Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan NATO on ”aivokuollut”. Hänen mukaansa Euroopan maat eivät voi enää luottaa Yhdysvaltoihin puolustuksensa turvaajana. Macron myös kyseenalaistaa NATOn Artikla 5:n, joka edellyttää kollektiivista puolustusta ja pitää hyökkäystä yhtä NATO-jäsentä vastaan hyökkäyksenä kaikkia jäseniä vastaan.
NATO toimii vain, jos viimeisenä keinona turva toimisi, sanoi Macron. Ennen Brysselin NATO-kokousta Macron totesi, että Euroopan NATO-maiden on tarkasteltava Yhdysvaltojen sitoutumista uudelleen. Macronin mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös vetää amerikkalaiset joukot Syyriasta ilman eurooppalaisten liittolaisten kuulemista on merkki siitä, että Yhdysvallat on ”kääntänyt meille selkänsä”.
Macron varoittaa eurooppalaisia brittilehti The Economistille antamassaan haastattelussa, ettei he enää voi luottaa Yhdysvaltoihin NATO-liittolaisten puolustamisessa. Eurooppa on ”kuilun partaalla”, hän sanoo, ja sen on alettava nähdä itsensä geopoliittisena voimavarana. Ranskan presidentin mukaan on korkea aika, että Eurooppa ”herää”.
Macron arvosteli NATO-maiden kyvyttömyyttä vastata Turkin hyökkäykseen Syyriassa ja totesi, että Euroopan on aika lopettaa Yhdysvaltain liittolaisena käyttäytyminen Lähi-idän asioissa.
Macron esitti järkeilyn, että mikäli Yhdysvaltain presidentti Trump ei enää ole valmis käyttämään sotilaitaan Euroopan puolustukseen, tällä liittoumalla ei ole enää merkitystä. Tämä sopii Ranskalle hyvin. Kaksi vuotta sitten presidentti Macron esitti vanhoja ideoita itsenäisestä, Ranskan johtamasta uskottavasta eurooppalaisesta puolustuksesta. Viimeaikainen epäilys Yhdysvaltojen turvallisuustakuista Euroopalle ja siten NATOn uskottavuudesta antaa Macronin ajatuksille uuden kiireellisyyden.
Lisäksi Trumpin ’America First’ antaa Macronille vahvan argumentin Euroopan unionin kehittämiseksi täysivaltaiseksi sotilaalliseksi toimijaksi. Kustannukset ovat kuitenkin valtavat ja EU:n mittapuulla käytännössä maksamattomia. Euroopan oman puolustuspolitiikan kehittämisestä on puhuttu vuosikausia, mutta se on yhä Atlantin allianssin aluetta. Jos Trump vetäytyy omalle amerikkalaiselle mantereelleen ja britit vetäytyvät Euroopan mantereelta, syntyy uusia geopoliittisia asetelmia, sanovat monet asiantuntijat ja analyytikot.
Suurin ongelma eurooppalaisen puolustuspolitiikan puolestapuhujille on, että 27 EU-maata eivät lainkaan sovi yhteisestä ulkopolitiikasta tai kansainvälisistä toimista, saatikka sitten eurooppalaisen rauhanturvaamisen tai eurooppalaisen armeijan muodostamisesta. Pikemminkin monet eurooppalaiset maat ja poliitikot valitsevat yhä useammin kansalliset edut oman maansa hyväksi.
NATO-maat muistivat keskiviikkona päämajassaan Brysselissä Berliinin muurin murtumisen vuonna 1989. NATOn suurlähettiläät pysähtyivät pohtimaan kylmän sodan symbolisen lopun ja Saksan jakojen kolmattakymmenettä vuosipäivää. Tämä avasi tien monille Itä- ja Keski-Euroopan maille liittyä Euroopan unioniin ja NATOon. Mutta kolmenkymmenen vuoden jälkeen monet kommentaattorit eivät näe Euroopan yhdistymistä tai uudistumista, vaan ennemminkin uusia kansallisia hajaannuksia ja pirstaloitumista, erityisesti unionin etelärajoilla ja itäisillä reuna-alueilla.
Berliinin muurin murtumista 9. marraskuuta 1989 muistetaan lauantaina myös Berliinissä. Tähän seremoniatilaisuuteen osallistuvat lukuisat korkea-arvoiset vieraat, mukaan lukien isäntä ja pormestari Michael Müller sekä Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier.