Viime viikolla Argentiinassa valittiin uusi presidentti, joka vastustaa nykyistä sopimusta. Argentiina on ilmoittanut Brasilialle, joka toimii Mercosurin kiertävänä puheenjohtajana, ettei se pysty tekemään uusia sitoumuksia ja aikoo jättää päätökset uudelle presidentilleen Javier Mileille. 7. joulukuuta pidettävä huippukokous on muutamaa päivää ennen Milein virkaanastujaisia.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös esittänyt pian tämän jälkeen uusia vastaväitteitä. Macronin mukaan Brysselille annetut ympäristölupaukset eivät ole riittäviä.
Macron totesi, ettei hän voi pyytää ”maanviljelijöitämme, teollisuutemme edustajia Ranskassa ja kaikkialla Euroopassa työskentelemään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi samalla kun poistamme tullimaksuja tuontituotteista, joita näihin sääntöihin ei sovelleta”. Hän sanoi tämän viikonloppuna Brasilian presidentille Luiz Inácio Lula da Silvalle COP-28-konferenssissa Dubaissa.
EU:n ja neljän Mercosur-maan välistä kauppasopimusta on neuvoteltu jo noin kaksi vuosikymmentä. Sopimus loisi integroidun markkinan, jossa on 780 miljoonaa kuluttajaa, ja siitä tulisi suurin Euroopan unionin historiassa solmittu vapaakauppasopimus. Erityisesti maatalouspiireissä EU-maissa pelätään markkinoiden häiriöitä, sillä Etelä-Amerikasta peräisin olevat tuontituotteet eivät ole EU:n ympäristölakien alaisia.
Useissa Euroopan maissa, myös Alankomaissa, on ollut pitkään paljon vastustusta mahdolliselle sopimukselle. Alankomaiden edustajien enemmistö katsoi aiemmin tänä vuonna, että Brysselissä tulee tehdä ”selväksi” ettei maatalous saa olla osa kauppasopimusta. Lisäksi heidän mukaansa tuodun lihan turvallisuus on kyseenalaista ja sopimus johtaa Amazonin metsäkatoon.