Trump toteaa, että kauppasopimukset on aiemmin tehty liikaa ulkomaisten kumppaneiden eduksi. Presidentti kohdistaa erityisesti huomionsa Kanadaan, Meksikoon ja Euroopan unioniin osapuolina, joilla hänen mukaansa on liian helppo pääsy Yhdysvaltojen markkinoille. Tätä korjatakseen hän haluaa ottaa käyttöön korkeat tuontitullit. Samalla hän haluaa suojella omia amerikkalaisia tuottajia.
Analyytikot näkevät tässä suojatotalismin signaalin ja mahdollisen tuontimaksujen korotuksen. Tämä voi kansainvälisellä areenalla aiheuttaa markkinoiden häiriöitä. Trump on kritisoinut jo pidempään, mitä hän kuvaa "epäreiluna kauppakäytänteenä".
Kriitikot epäilevät korkeampien tullien tehokkuutta. He katsovat, että kuluttajat maksavat lopulta laskun, sillä yritykset siirtävät lisätyökustannukset myyntihintoihin. Lisäksi suojatotalismin lisääntyminen voi johtaa siihen, että myös Euroopan unioni ja muut kauppakumppanit nostavat omia tuontitullejaan tai ryhtyvät muihin vastatoimiin.
EU:lle korkeampien amerikkalaisten tuontitullien uhka on merkittävä haaste. Sisämarkkinat ovat voimakkaasti riippuvaisia viennistä, erityisesti maatalouden ja valmistavan teollisuuden aloilla. Myös muut alat, kuten ilmailu, huipputeknologia ja lääkeala, ovat huolissaan.
Poliittisella tasolla EU:n sisällä on erimielisyyttä oikeasta keinosta vastata tilanteeseen. Jotkut haluavat lieventää jännitteitä diplomaattisin keinoin, kun taas toiset puolustavat voimakasta vastausta, esimerkiksi korottamalla itse tullimaksuja amerikkalaisille tuotteille. Yhdessä EU voisi näin osoittaa valmiutta puolustaa sisämarkkinoitaan.
Euroopan johtavat henkilöt, kuten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ovat ilmaisseet olevansa valmiita neuvotteluihin. Toistaiseksi ei ole selvää, aikooko Trump panna uhkauksensa käytäntöön. Ensi viikolla Brysselissä pidetään EU:n huippukokous hallitusten johtajille, ja kaksi tärkeää asialistaa ovat: Venäjän sodan käsittely Ukrainassa ja kauppasodan ehkäisy yhdysvaltalaisten kanssa.