Maa yrittää päästä eroon Venäjän vaikutusvallasta, joka pitää itäistä maata (Transnistriä) miehitettynä joukkoillaan.
Mielipidetiedustelujen mukaan läntismielisellä nykyisellä presidentillä Maia Sandulla on mukava johtoasema kymmenen kilpailijansa edellä. Jos hän ei kuitenkaan saa yli 50 % äänistä, järjestetään toinen kierros 3. marraskuuta.
Tutkimusten mukaan hänen todennäköiseksi vastustajakseen pääsee entinen pääsyyttäjä Alexandr Stoianoglo, jota tukee perinteisesti Venäjä-mielinen sosialistipuolue.
Sandu toivoo, että kansanäänestyksen tulos olisi yksikantainen ”kyllä”. Kansanäänestyksellä päätetään, lisätäänkö perustuslakiin pykälä, joka määrittelee EU-jäsenyyden tavoitteeksi.
Kyselyt osoittavat enemmistön kannattavan liittymistä. Viisi presidenttiehdokasta on kuitenkin kehottanut kannattajiaan äänestämään ”ei” tai boikotoimaan äänestystä. Voimassa olevan kansanäänestyksen edellytys on, että vähintään kolmasosa äänestäjistä osallistuu. Heikko tulos Sandulle voisi ennakoida tulevien kesän parlamenttivaalien sävyä.
Alle kolmen miljoonan asukkaan maa, jota ympäröivät Romania ja Ukraina, on Neuvostoliiton hajoamisesta vuonna 1991 lähtien läpikäynyt vuorotellen länsimielisiä ja Venäjä-mielisiä politiikkoja.
Suhteet Moskovaan ovat heikentyneet sen jälkeen, kun Sandu tuli valtaan joulukuussa 2020. Hänen hallintonsa tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Vaalikampanjaa ovat viime viikot varjostaneet syytökset ulkopuolisesta vaikutuksesta. Poliisi syyttää Venäjällä asuvaa pakoa paennutta liikemiestä Ilan Shoria siitä, että tämä olisi lahjonut vähintään 130 000 äänestäjää äänestämään ”ei”.
Westerna pakotteiden alaisena oleva Shor on julkisesti tarjoutunut maksamaan moldovalaisille. Venäjä kiistää puuttumisen Moldovan asioihin ja on pitkään syyttänyt hallitusta ”venäjänvastaisuudesta”.