Euroopan unioni laatinut vuosia sitten ohjeistuksia GMO-rehun käytön rajoittamiseksi. Ohjeistukset perustuivat huoleen mahdollisista terveysvaikutuksista ja haluun suojella biodiversiteettiä. EU-maat sopivat asteittaisesta siirtymisestä GMO-vapaaseen rehuun. Kieltojen tarkka ajoitus ja toteutus vaihtelevat kuitenkin maittain.
Viime kuussa Euroopan komissio kuitenkin antoi luvan kahden uuden geenimuunnellun maissilajin maahantuonnille ja käytölle sekä ihmisravinnoksi että eläinrehuksi.
Hyväksyntä perustui Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) perusteelliseen arvioon. Tämän myötä eurooppalaiset viljelijät ja elintarvikevalmistajat voivat jatkossakin käyttää näitä GMO-maissilajikkeita.
Pääasiallinen syy Puolan viivästykseen on riippuvuus tuodusta (erityisesti brasilialaisesta) geenimuunnellusta soijasta, joka on merkittävä proteiinin lähde liharuoan tuotannossa.
Paikalliset vaihtoehdot, kuten eurooppalainen soijamurska tai muut GMO-vapaat proteiinilähteet, eivät tällä hetkellä ole riittävästi saatavilla tai ne ovat huomattavasti kalliimpia. Tämä nostaisi viljelijöiden kustannuksia ja heikentäisi Puolan maataloussektorin kilpailukykyä.
Puola ei ole ainoa maa, joka kamppailee GMO-kiellon toteuttamisen kanssa. Useat EU-maat ovat jo aiemmin myöntäneet helpotuksia tai pidentäneet siirtymäaikoja. Saksa ja Espanja ovat osoittaneet joustavuutta politiikassaan johtuen suuresta riippuvuudesta tuoduista rehuista ja vaihtoehtojen löytymisen haasteista.
Ranska on tiukoista GMO-säännöksistään huolimatta sallinut poikkeuksia tiettyjen rehujen tuonnissa varmistaakseen maataloussektorin jatkuvuuden.