Neljäkymmentä eurooppalaista maata ja EU pohtivat tulevaisuuttaan

Asia käy ilmi Financial Timesin laskelmista, jotka koskevat uusien EU-jäsenmaiden hyväksymisen taloudellisia seurauksia. Tästä pidetään epävirallinen huippukokous tänä viikonloppuna Espanjan Granadassa, jossa on mukana neljäkymmentä eurooppalaista pääministeriä ja presidenttiä.

Bryssel on luvannut aiemmin tänä vuonna Ukrainalle, että se tekee joulukuussa päätöksen EU-jäsenyydestä. Kahdeksan muuta eurooppalaista maata (Moldova, Georgia ja kuusi Balkanin maata) ovat odottaneet pääsyä jo vuosia, koska EU:n on ensin itse saatava asiat järjestykseen. Venäjän länteen suuntautuva sota ei enää salli viivyttelyä.

Nykyisten EU-sääntöjen mukaan Ukraina saa hyväksymisen jälkeen ensimmäisen seitsemän vuoden aikana yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa 96,5 miljardia euroa ja lisäksi noin 90 miljardia euroa muista EU:n rahastoista, kuten koheesiorahastoista.

Financial Timesin arviot viittaavat siihen, että yhdeksän uuden jäsenmaan myötä nykyiset jäsenvaltiot Tšekki, Viro, Liettua, Slovenia, Kypros ja Malta eivät enää olisi oikeutettuja tällaiseen rahoitukseen. 

Uuden eurooppalaisen maatalouspolitiikan laatiminen (kaudelle 2025–2027) on uuden Euroopan komission tehtävä, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa 2024 järjestettävien vaalien jälkeen.

Edellinen EU:n suuri laajentuminen tapahtui Berliinin muurin kaatumisen vuonna 1989 ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vuonna 1993 useimmille Itä-Euroopan maille avautui näkymä jäsenyyteen, ja vuonna 2004 kymmenen uutta jäsenmaata liittyi todella: Puola, Unkari, Tšekki, Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia ja Liettua, täydentäen Malta ja Kypros. Vuonna 2007 Bulgaria ja Romania seurasivat perässä.