Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) uusi raportti toteaa myös, että EU:lla on kunnianhimoinen Vihreän kehityksen sopimuspolitiikka, mutta sen toteutuminen ei ole riittävää.
Yhteenveto "Policies for the Future of Farming and Food in the European Union" sisältää suosituksia uudelle EU:n maatalouspolitiikalle vuosille 2023–2027. Siinä todetaan, että maatalous- ja elintarvikesektori on "kriittisessä vaiheessa", kun se kohtaa ilmastonmuutoksen, kriisit kuten Covid-19-pandemian ja sodan Ukrainassa. Lisäksi Bryssel pyrkii turvaamaan sekä ruokaturvan että ekologisen kestävyyden.
Viimeisen kymmenen vuoden katsauksen mukaan maatalouden tuottavuus EU-maissa on kasvanut hitaammin kuin muissa OECD-maissa muualla maailmassa. Agroelintarvikeseura sektorin ekologisen kestävyyden tulokset "eivät ole parantuneet odotusten mukaisesti". Tämä ei johdu riittämättömästä kunnianhimosta tai rahoituksen puutteesta, vaan pikemminkin tehdystä politiikasta ja sen käytännön toteutuksesta.
OECD:n asiantuntijoiden mukaan 27 EU-maan tulisi yhdistää yhteisestä maatalouspolitiikasta maksettavat tuet suoremmin viljelijöiden tulojen suuruuteen. Lisäksi Brysselin pitäisi lopettaa aitoustukien myöntäminen maataloustoimintaan, joka on ristiriidassa muiden EU:n tavoitteiden kanssa tai ylläpitää ei-toivottuja tilanteita.
"Viimeaikaiset YMP-uudistukset ovat muuttaneet tukien myöntämistapaa, mutta ne ovat johtaneet vain askelittaisiin edistysaskeleisiin", raportti toteaa. Siksi suositellaan, että viljelijöille tarjotaan enemmän varmuutta laajentamalla vapaaehtoisia vuosittaisia ekoskeemoja 'monivuotiseen tulossidonnaiseen maksamiseen'. Tarvitaan myös uusi lähestymistapa ympäristöpalveluiden tarjoamiseen.
Raportti korostaa myös sitä, että koko EU:ssa ei ole saatavilla riittävästi tietoa viljelijäperheiden tuloista – tällä hetkellä vain Irlanti ja Alankomaat keräävät tällaisia tietoja. OECD toteaa, että sen vuoksi ei ole mahdollista vertailla viljelijöiden tuloja muihin toimialoihin.