Tauti leviää odotettua nopeammin, osittain lempeän talven ja hyttysiä muistuttavien paarmojen suotuisan ilmaston vuoksi, jotka levittävät virusta. Kohonnut tartuntataajuus paljastui vasta laajojen otantatestien jälkeen karjoissa, joissa kävi ilmi, että seitsemällä kymmenestä tilasta oli tartuntoja ilman, että tätä tiedettiin.
Korkean tartuntamäärän havaitseminen vasta nyt johtuu siitä, että oireet eivät aina ole heti näkyvissä ja jotkut eläimet kantavat virusta ilman selvää sairastumista. Lisäksi aluksi testattiin vain oireita osoittavia eläimiä, minkä vuoksi suuri osa tartunnoista jäi aiemmin huomaamatta.
Tanskan hallitus on nyt asettanut tiukempia valvontatoimia, kuten pakollisia testejä ja kuljetusrajoituksia tartuntavyöhykkeillä. Karjankasvattajat ryhtyvät lisävarotoimiin, kuten hyönteiskarkotteiden käyttöön ja laidunten säätelyyn paarmoihin altistumisen vähentämiseksi.
Tärkeänä kehityksenä on kahden uuden sinitaudirokotteen äskettäinen hyväksyntä. Asiantuntijapaneeli on arvioinut nämä rokotteet myönteisesti, minkä ansiosta ne tulevat nyt laajalti saataville karjankasvattajille. Tätä pidetään ratkaisevana askeleena taudin torjunnassa ja taloudellisten vahinkojen rajoittamisessa.
Rokotteiden hyväksynnästä huolimatta on epävarmuutta siitä, kuinka nopeasti rokotuskampanja voidaan toteuttaa. Huolta aiheuttaa riittävien annosten saatavuus ja rokotusten logistinen järjestäminen. Karjankasvattajia kehotetaan rokottamaan eläimensä mahdollisimman pian, kun rokotteet ovat saatavilla.
Asiantuntijat korostavat, että jatkuva seuranta ja nopea reagointi uusiin tapauksiin ovat edelleen tarpeen leviämisen estämiseksi.