Euroopan unionin hallitusten johtajat ja valtionpäämiehet eivät päässeet Brysselin huippukokouksessaan vielä yksimielisyyteen virallisista liittymiskeskusteluista Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Ranska estää toistaiseksi EU:n laajentamisen, koska Pariisi haluaa ensin uudistaa nykyistä EU:ta.
Alankomaat vastustaa Albanian hyväksymistä, koska maa ei ole vielä riittävän aktiivinen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, eikä Albanian oikeuslaitoksen korruptiota ole riittävästi madallettu.
Päätös Albanian ja Pohjois-Makedonian liittymiskeskustelujen aloittamisesta on siirretty seuraavaan EU-huippukokoukseen, mutta ei ole poissuljettua, että asia nostetaan uudelleen esille kokouksen sivussa tänään. EU:n hallitusten johtajat eivät olleet kuuden tunnin keskustelun jälkeen saavuttaneet johtopäätöksiä.
Ranskan presidenttiin Macroniin ja Alankomaiden pääministeri Rutteeseen kohdistui suurta painetta. Saksan liittokansleri Merkel, Euroopan komission lähtevä ja seuraava puheenjohtaja Juncker ja Von der Leyen, EU:n puheenjohtaja Tusk, Euroopan parlamentin puheenjohtaja Sassoli ja itäeurooppalaiset maat ovat kaikki puolesta jäsenyysneuvottelujen käynnistämisessä. Silti Ranska, Alankomaat sekä Tanska ja Espanja eivät suostuneet.
Lähes kaikki EU-maat katsovat, että kahdella Balkanin maalla tulisi olla näkymä EU-jäsenyyteen, mutta Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei halua uusia ehdokkaita, ennen kuin liittymisprosessi uudistetaan. Esimerkiksi Saksa näkee uudessa lykkäyksessä suuria riskejä ja sanoo, että aiempien lupausten vuoksi EU menettää uskottavuuttaan.
Myös muut toteavat, että on estettävä Balkanin maiden ”ajautuminen kauemmaksi Euroopasta”. Albanian ja Pohjois-Makedonian lisäksi myös Serbia, Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo haluavat liittyä EU:hun; Serbia ja Montenegro neuvottelevat jo jäsenyydestä.
Albanian kohdalla on ”selkeä ei, mahdotonta, suljettu pois”, sanoi Alankomaiden pääministeri Mark Rutte. Pohjois-Makedonian jäsenyysnäkymät ovat hänen mukaansa huomattavasti paremmat, mutta sielläkin on vielä paljon tehtävää. Balkanin maille on aiemmin annettu eurooppalainen näkymä, ja kyseessä on myös ”geopoliittinen argumentti”, totesi Alankomaiden pääministeri.