Kasviproteiinien tarpeen tyydyttämiseksi Euroopan unioni haluaa vähentää riippuvuuttaan proteiinipitoisten kasvien, kuten soijan, tuonnista ja lisätä omavaraisuuttaan. Tämä voisi hyödyttää sekä ruoan- että rehuntuotantoa viljelyssä.
Puolalaisen tieteellisen instituutin tutkimus osoittaa, että Puolan maataloudessa on vielä mahdollisuuksia proteiinikasvien viljelyyn. Tutkimus toteutettiin Alankomaiden suurlähetystön Varsovassa aloitteesta.
Euroopan komission proteiinipainotuksen seurauksena maa- ja metsätalousministeri Carola Schouten esitteli joulukuussa kansallisen proteiinistrategian (NES) lisäämään kasviproteiinien tuotantoa ja käyttöä. Tässä strategissa keskitytään siihen, mitä Alankomaiden kaltaiset maat kansallisella tasolla voivat tehdä EU:n omavaraisuuden parantamiseksi.
Alankomaiden suurlähetystössä Varsovassa tämä EU:n aloite ja maa- ja metsätalousministeriön strategia herättivät kysymyksen, missä määrin Puola voisi siihen osallistua, myös Alankomaalaisyritysten näkökulmasta, jotka ovat mukana koko ketjussa viljelystä jalostukseen.
Koska Puolassa ei ollut helposti saatavilla tietoja, suurlähetystön maatalousneuvoston tiimi antoi toimeksiannon tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimus koskee proteiinipitoisten kasvien viljelyä, ei pelkästään soijaa, vaan kaikkia proteiinipitoisia kasveja, sekä eläinten rehuksi että ihmisten ravinnoksi.
Torstaina 18. maaliskuuta Alankomaiden ja Puolan kauppakamari (NPCC) järjestää yhdessä BNP Paribasin ja Alankomaiden suurlähetystön kanssa webinaarin Puolan rehualasta ja proteiinikasvien viljelystä.