Keskipisteenä on erityisesti nationalisti-konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) ja sen kiistanalainen Eurooppaa vastustava linja. On jo selvää, että vaalitaistelu ratkeaa Puolan maaseudulla: siellä asuu neljäkymmentä prosenttia väestöstä.
Vaalit nähdään jo taisteluna Puolan sielusta, jossa keskeisenä kysymyksenä on, pystyykö PiS-hallitus säilyttämään asemansa yhdeksän vuoden vallassaolon jälkeen, joko oikeistokoalition tuella tai ilman. Viimeiset mielipidemittaukset osoittavat kisaa tasaisesti PiS:n ja entisen EU:n puheenjohtajan Donald Tuskin johtaman liberaalin koalition välillä, joka jää hallitsevasta puolueesta vain muutaman prosenttiyksikön päähän.
Hallituspuoluetta haastavat lisäksi nouseva maatalousorientoitunut konservatiivinen ryhmä ja Agrounian uusi radikaali maanviljelijäpuolue. Maatalousorientoituneet konservatiivit ovat herättäneet huomiota lupauksellaan säilyttää ja suojella Puolan maaseudun perinteisiä arvoja ja tapoja, ja he ovat nyt noin kymmenen prosentin kannatuksessa; Agrounia noin yhden prosentin kannatuksessa.
Promotion
PiS-hallitus on menettänyt huomattavasti kannatusta maaseudulla viime vuosina. Kriitikot väittävät, että tämä ei johdu niinkään tyytymättömyydestä EU:n ohjaamaan maatalouspolitiikkaan (vaikka siihenkin kohdistuu paljon kritiikkiä), vaan ennen kaikkea siitä, ettei puolue ole onnistunut ylläpitämään siteitä roomalaiskatoliseen kirkkoon ja maaseudun perinteisiin arvoihin ja tapoihin.
Lisäksi hallitus on ollut jo useiden vuosien ajan useissa kiistoissa Euroopan unionin kanssa oikeusvaltiokysymyksistä, tuomareiden riippumattomuudesta, homooikeuksista ja liberaaleista vapauksista. Tämän vuoksi EU on keskeyttänyt useiden tukien maksun, minkä seurauksena PiS on menettänyt myös tukea "kaupunkilaisilta" maltillisilta ja moderneilta äänestäjiltä.
Päätöksentekokäänne näissä vaaleissa voivat vielä aiheuttaa ukrainalaiset viljanviennit. Euroopan komissio harkitsee nykyisten rajoitusten (vientikielto viiteen naapurimaahan) purkamista 15. syyskuuta jälkeen, mikä suututtaa Puolan hallitusta. Tämä tapahtuu vaalikampanjan keskellä. Varsova uhkaa tarvittaessa asettaa rajablokkauksia uudelleen, joilla PiS yrittää saada kaikki maanviljelijät puolelleen.
Tässä kontekstissa on myös huomioitava, että Puolan maaseutu on viimeisten kymmenen viidentoista vuoden aikana kaventanut huomattavasti "muiden modernien kaupunkialueiden" jälkeenjääneisyyttä osittain eurooppalaisten (kehitys)tukien ja EU:n tukeman maatalouspolitiikan uudistusten avulla. Kaikki eivät ole tyytymättömiä EU:hun.
Kun PiS-hallitus pysyy päättäväisenä Eurooppaa vastustavan linjansa ylläpitämisessä, on Donald Tuskin johtama liberaali koalitio asettunut vaihtoehdoksi pro-eurooppalaisella agendalla. Vaalituloksella voi siis olla merkittäviä vaikutuksia Puolan suhteisiin Euroopan unionin kanssa ja laajempaan geopoliittiseen kontekstiin.