Presidentti Macron toisti ekologiapolitiikan esittelyssä maatalouspolitiikkaansa koskevan periaatteen: ei liiallista eurooppalaisen sääntelyn siirtämistä, ei uusia rajoituksia ilman maahantuonnin ‘‘peililauseketta’’ eikä kasvinsuojeluaineiden kieltoa ‘‘ilman ratkaisuja’’.
Ranska kamppailee maataloudesta, joka on Euroopan korkeimman päästön lähde, ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2018 ‘‘keltaliivien’’ mielenosoitusliike pakotti Ranskan presidentin luopumaan polttoaineveron korotussuunnitelmasta. Nyt hän tarjoaa muun muassa polttoainealennusseteleitä vähävaraisille ja edullisen leasingsopimuksen sähköautoille.
Uudesta rahastosta yli kaksi miljardia euroa on varattu maataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle, josta 500 miljoonaa euroa on puiden ja maisemaelementtien uudelleenistutukseen. Yksi miljardi euroa on osoitettu torjunta-aineiden vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimukseen, kertoi ministeri Marc Fresneau medialle.
Vuonna 2022 maatalous vastasi 21 % Ranskan kasvihuonekaasupäästöistä, heti liikenteen (29 %) jälkeen. Lähes puolet maatalouden päästöistä johtuu metaanista, joka liittyy suoraan kotieläinten kasvatukseen ja märehtimiseen.
Julkaistujen toimenpiteiden joukossa hallitus haluaa vähentää lihan osuutta ruokavaliossa. Arvioiden mukaan 20 miljoonan tonnin päästöt vältettäisiin, jos puolet ranskalaisista kuluttajista vähentäisi päivittäistä lihankulutustaan.
Ministeri Fresneau ilmoitti myös, että vuosina 2024, 2025 ja 2026 käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa lisää ranskalaisten luomuruokatuotteiden edistämiseen, tavoitteena kaksinkertaistaa luomuviljelyala Ranskassa vuoteen 2030 mennessä. Luomutuotteiden ostot Ranskassa laskivat viime vuonna 4,6 %.