Koko Euroopan maatalous ja elintarvikehuolto kokevat merkittäviä seurauksia Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan. Venäläisiin pankkeihin ja yrityksiin kohdistuvat pakotteet tuntuvat myös EU:n kansalaisten ja yritysten arjessa.
Me tunnemme vaikutukset lompakossamme ja maksamme niistä euroissa, mutta ukrainalaiset kokevat sen nahoissaan ja maksavat henkensä hinnalla, sanoi Euroopan maatalouskomitean puheenjohtaja Norbert Lins maanantaina Brysselissä.
AGRI-johtava virkamies Michael Scannell selvensi tiiviissä katsauksessa, että Putinin sota Ukrainassa ei vaikuta vain jo nykyhetkeen maatalous- ja puutarha-alaan, vaan johtaa myös tulevina vuosina merkittäviin muutoksiin. Hänen mukaansa EU:n on valmistauduttava maatalous- ja elintarviketeollisuuteen ilman venäläisten energialähteiden (kaasu ja öljy) sekä raaka-aineiden tuontia.
Lähes kaikki maatalouskomitean jäsenet tukivat Euroopan komission viime päivien toimia Venäjän presidentin hallintoa vastaan. He myös tunnustivat "että meidän on myös maksettava osa hinnasta".
Keskiviikkona Brysselissä järjestetään maalija ministereiden ylimääräinen kokous. Tässä maatalousneuvostossa Ranskan puheenjohtajakausi esittää "kirjeen", jossa koko Euroopan ruokaturva sekä riippumattomuus venäläisestä energiasta ja raaka-aineista asetetaan laajalti asialistalle.
Lähipäivinä venäläisen ja ukrainalaisen viljan vienti pysähtyy. Molemmat maat vastaavat noin 30 prosentista maailman viljakaupasta. Toistaiseksi ei ole vahinkoja venäläisten ja ukrainalaisten Mustanmeren satamien lastaus- ja purkupaikoissa, joita epävirallisten tietojen mukaan on suljettu miinoituksella, minkä vuoksi vakuutusyhtiöt eivät enää kata kuljetuksia.
Käynnissä oleva sota estää paitsi tämänhetkisen sadon korjuun, jalostuksen ja kuljetuksen Ukrainassa, myös kesäviljan kylvämisen. Tämän seurauksena seuraava sato menetetään, ja myös sian- ja siipikarjan tuotanto kärsii.
Euroopan komission alkututkimusten mukaan myös kauppa Venäjän kanssa joutuu huomattavasti vaikeuksiin. Tavallisen kaupankäynnin (ei kaasun ja öljyn) maksuliikenteen pysähtyessä tulevat hedelmien, kukkien ja kasvien vienti kärsimään merkittäviä kolauksia.
Ukraina ja Venäjä eivät ole ainoastaan Euroopan suurimpia elintarvikeviejämaita, vaan myös merkittäviä energian (kaasu ja öljy) sekä maatalouden raaka-aineiden (teollinen lannoite) toimittajia. Odotettavissa on, että viime kuukausina jo valtavasti nousseet hankintahinnat kohoavat entisestään. Alankomaiden europarlamentaarikko Bert-Jan Ruissen (SGP) pyysi Euroopan komissiota laatimaan "tukipaketteja" "eniten kärsineille aloille" ja varaamaan siihen rahaa EU:n budjetista.
Ruissen kehotti myös tarkistamaan maatilalta pöytään -ruokastrategian, sillä nyt Euroopan on edettävä kohti täydellistä ruokatuotannon omavaraisuutta. Toiset, kuten saksalainen Martin Häusling (Vihreät), puolestaan vaativat nopeaa panostamista omaan kestävään energiantuotantoon ja vähemmän (venäläisen) teollisen lannoitteen tuontia ja käyttöä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on aiemmin todennut, että EU:n on kiihdytettävä vihreän kehityksen eli Green Dealin toteutusta. Oman uusiutuvan EU-energian investoinnit ovat tähän asti olleet pääasiassa ympäristökysymys, mutta Putinin etenemisen myötä siitä on tullut sotilaallisesti strateginen välttämättömyys, sanoi Von der Leyen.
Europarlamentaarikko Peter van Dalen (Kristillinen liitto) katsoo, että Euroopan unionin ja sen liittolaisten on käytettävä kaikki mahdolliset pakotteet maksimaalisesti. "Kremlin sotarikollinen ansaitsee raskaimman mahdollisen rangaistuksen ja hänet on haastettava Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen sekä Strasbourgin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eteen."