Suuret elintarviketuottajat ja -toimittajat asettavat tiukkoja sääntöjä, joiden takia Alankomaiden ruokakaupoille on nyt mahdotonta tehdä suuria hankintoja ulkomailta, jos tuotteita on siellä myynnissä halvemmalla. Ruokakaupat ohjataan ’pakolla’ tilaamaan kyseisen valmistajan Alankomaiden toimipisteestä.
Myös tee-se-itse-liikkeet kärsivät tästä. Aiemman tutkimuksen mukaan yrittäjät kohtaavat tällaisia rajoituksia 1 ostetusta 25 tuotteesta. Ne nostavat hintoja noin 10 prosentilla. Koko Euroopan asiakkaat voisivat säästää vuosittain 14 miljardia euroa, jos kaikki hankintarajoitukset poistettaisiin.
Kahdeksan maata, joita johtaa Alankomaiden elinkeinoministeri Micky Adriaansens (mukaan lukien Belgia, Tanska, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Slovakia ja Tšekki), katsoo, että EU:n tulee puuttua tarpeettomiin hintojen eroihin.
Ostojen syrjintä on muodollisesti kielletty, mutta kilpailulain nojalla siihen voidaan puuttua vasta jälkikäteen. Lisäksi todisteluvastuu on vaikea. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi EU-maiden vapaakaupan tärkeimmistä peruspilareista. Ruokakaupat voivat kiertää tämän vain, jos ne teippaavat ulkomaiset tarrat uudelleen ja laittavat kielellään uudelleen tarrat päälle.
”Kaupan esteiden poistamisen on oltava sisämarkkinoiden ykkösprioriteetti. Tämä auttaa ylläpitämään reiluja kuluttajahintoja ruoka- ja käyttötavaroissa. Se on erityisen tärkeää korkean kuluttajahintojen aikoina”, sanoo elinkeinoministeri Micky Adriaansens.
Alankomaiden uudelleen esiin nostamat huolenaiheet eivät ole uusia. Vuonna 2019 Bryssel langetti maailman suurimmalle oluenpanijalle AB InBeville 200 miljoonan euron sakot halvemman oluen tuonnin estämisestä Alankomaista Belgiaan.