Maanviljelijät koko Euroopassa, erityisesti Länsi-Euroopassa, ovat pitkään vaatineet tiukempia toimenpiteitä suojellakseen karjaansa susien hyökkäyksiltä. Euroopan komission vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan Espanjan, Ranskan ja Italian karjavahingot vastaavat puolta EU:n kokonaisvahingoista. Myös Saksa, Kreikka ja Kroatia raportoivat merkittäviä karjavahinkoja susihyökkäysten seurauksena.
EU-suurlähettiläiden keskuudessa syntyi enemmistö, kun Luxemburg ja Portugali liittyivät tällä viikolla muista maista, jotka vaativat muutoksia, ja Saksa osittain muuttivat kantaansa. Nykyiset säännöt sallivat poikkeustapauksissa susien ampumisen, mutta erityisesti maaseudun karjatilalliset vaativat metsästyksen avaamista uudelleen.
Perjantaina EU:n kilpailukykyministerineuvostossa pidettiin lopullinen äänestys, jossa suurlähettiläiden päätös vahvistettiin. Brysselin on ilmoitettava Bernin yleissopimuksen sihteeristölle viimeistään ensi viikolla, sillä vastuullinen komitea kokoontuu vain kerran vuodessa. Pysyvä komitean vuotuinen kokous pidetään joulukuussa 2024.
Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelun taso on kansainvälisesti määritelty Bernin yleissopimuksessa 1970-luvun lopulta lähtien. Sopimukseen kuuluu jo useita kymmeniä maita; mukana ovat kaikki 27 EU-maata sekä pienvaltiot kuten Monaco ja San Marino, neljä Pohjois-Afrikan maata sekä useita Itä-Euroopan EU:n ulkopuolisia maita kuten Romania, Ukraina ja Azerbaidžan.
Lisäksi Euroopan unioni on vahvistanut saman suojelun kasveille ja eläimille omissa Euroopan lintudirektiivissään ja elinympäristödirektiivissään (VHR). EU-maat voivat itse muuttaa tai kumota omat VHR-säädöksensä, mutta tällöin ne toimisivat ristiriidassa Bernin yleissopimuksen kanssa. Bernin sopimusmaiden ministerit kokoontuvat vain kerran vuodessa.
Nämä kymmenet sopimusmaat tuntevat kukin erilaisia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Ne on jaettu kahteen kategoriaan: erittäin suojellut ja suojellut. Näitä sääntöjä on viime vuosina muutettu vain vähän. Sopimuksen muuttamiseksi tarvitaan enemmistö, mutta 27 EU-maata eivät ole asiasta yksimielisiä.
Jotkut maista eivät kärsi susista lainkaan, mutta esimerkiksi pohjois- ja itäisen Skandinavian hirvistä tai ranskalais-espanjalaisista Pyreneistä ja Romaniasta, Sloveniasta sekä Bulgariasta löytyvistä ruskeista karhuista. Kriitikot pelkäävät, että EU suden suojelun heikentämistä hakevalla kannalla avaa oven muille maille, jotka haluavat metsästää muita eläinlajeja.
Saksa vaatii nyt ehdoksi, että ensin kaikkien yli neljänkymmenen sopimusmaan on suostuttava suojelutason heikentämiseen ja että tämä koskee ainoastaan sutta, ei muita uhanalaisia lajeja. Vasta tämän jälkeen Euroopan unionin VHR-elinympäristödirektiiviä saa Saksann mukaan muuttaa. Lisäksi myös kaikkien 27 EU-maan ja Euroopan parlamentin on hyväksyttävä muutos.