Merz pitää sopimusta lähes valmiina ja korostaa, että se olisi tärkeä askel EU:n ja Etelä-Amerikan taloussuhteissa. Hän haluaa edetä ripeästi, osittain Yhdysvaltojen kauppapakotteiden uhkan vuoksi. Macron on kuitenkin huolissaan ranskalaisten maanviljelijöiden tilanteesta, erityisesti Etelä-Amerikasta tuotavan halvan naudanlihan vaikutuksista.
Ranska pyrkii vakuuttamaan muut EU-maat estämään sopimuksen. Yhdessä Puolan kanssa se muodostaa ryhmän, joka varoittaa sopimuksen kielteisistä vaikutuksista maatalouteen ja ympäristöön. Ranska yrittää EU-kontekstissa viivyttää aikaa saadakseen lisää liittolaisia sopimusta vastaan.
Sillä välin jotkut EU-maat muuttavat kantataan. Yhdysvaltojen uhkaavien sanktioiden ja Washingtonin kanssa käytävien tuontitullineuvottelujen jähmettymisen paineessa useammilla jäsenvaltioilla on yhä suurempi halukkuus hyväksyä Mercosur-sopimus. Euroopan komissio yrittää pakottaa päätöksen asiasta viimeistään 9. heinäkuuta.
Neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa vastavuoroisista kauppatulleista jatkuvat 16. heinäkuuta. Koska edistystä ei siellä odoteta, Brysselissä tarkastellaan jo muita vaihtoehtoja, mukaan lukien mahdollinen kauppasopimus Aasian maiden kanssa ilman Yhdysvaltoja. Tämä tähtää EU:n vähäisempään riippuvuuteen amerikkalaisesta painostuksesta.
Mercosur-maat – Brasilia, Argentiina, Uruguay ja Paraguay – painostavat sopimuksen solmimiseksi. Heidän johtajiensa mukaan sopimus on ratkaisevan tärkeä talouskasvulle. Brasilian presidentti Lula on pyytänyt Macronia luopumaan vastustuksestaan. Hän toteaa, että sopimus auttaa myös parantamaan sosiaalisia ja ympäristöstandardeja hänen alueellaan.
Saksassa maatalousjärjestöt korostavat, ettei eurooppalaisia viljelijöitä saa torjua kansainvälisten sopimusten seurauksena. Merz on luvannut, että heikommille sektoreille on tulossa tukitoimia. Näiden tukitoimien tarkemmista sisällöistä tai rahoituksesta ei kuitenkaan ole vielä tietoa.