Vain noin 120 Brandenburgin alueen karjatilaa, jotka sijaitsevat rajoitetuilla ja valvotuilla alueilla, ovat tähän mennessä saaneet taloudellista tukea. Nyt Brysseliin jätetty hakemus koskee myös maitotiloja MKZ-alueella sekä kaikkia sianlihantuottajia Brandenburgin osavaltiossa.
Jos hakemus hyväksytään, Euroopan unioni voi korvata 60 % vahingoista. Brandenburgin vahingot on arvioitu vähintään kahdeksaan miljoonaan euroon, mutta muualla Saksassa – osittain pysähtyneiden kauppaketjujen vuoksi – vahingot ovat paljon suuremmat. Hallitus on aiemmin puhunut mahdollisista vahingoista yli 100 miljoonasta eurosta.
Maanviljelijäjärjestöt tukevat pyyntöä ja korostavat nopean avun tarvetta. He painottavat, että epidemia koskettaa paitsi suoraan tiloja, myös koko elintarvikeketjua, mukaan lukien teurastamot ja lihavienti. Ilman taloudellista tukea monet viljelijät ovat vakavassa pulassa.
Saksan hallitus on jo aiemmin ottanut käyttöön hätätoimia viruksen leviämisen estämiseksi. Vaikutusalueiden karjatilat suljettiin väliaikaisesti ja kuljetuksiin asetettiin rajoituksia. Näistä ponnisteluista huolimatta on koettu merkittäviä taloudellisia tappioita, erityisesti pakollisten karjan hävitysten ja vientikiellon vuoksi.
Saksan BMEL-ministeriön mukaan erityisesti sian- ja nautatilat ovat kärsineet kovasti. Vahingonkorvauksilla pyritään lieventämään kriisin taloudellisia seurauksia ja vakauttamaan sektoria.
Aiemmin EU on myöntänyt taloudellista tukea eläintaudin puhkeamisten yhteydessä, kuten afrikkalaisen sikaruton kohdalla. Tämä lisää todennäköisyyttä, että Saksa saa korvauksen. Komissio arvioi pyynnön tilanteen vakavuuden ja sektorin taloudellisen vaikutuksen perusteella.
Euroopan komission odotetaan tekevän päätöksen Saksan pyynnöstä muutaman viikon sisällä. Sillä välin kansalliset toimenpiteet jatkuvat ja viljelijöitä kehotetaan noudattamaan lisävarotoimia. Saksan hallitus toivoo nopeaa hyväksyntää, jotta ala selviää kriisistä ja toipuu.
Vaikka Saksan hallitus on optimistinen lopputuloksen suhteen, korvauksen määrään ja muotoon liittyy epävarmuutta. Lopullinen päätös riippuu Euroopan komission arvioinnista ja maatalousbudjetin käytettävissä olevista varoista. Juuri tästä aiheesta maatalouskomissaari Christoph Hansen ilmaisi viime viikolla skeptisyyttään kuukausittaisen maatalousneuvoston kokouksessa.