Suunniteltu EU-laki menee FDP:n mielestä paljon pidemmälle kuin mitä pidetään käytännöllisenä ja kohtuullisena, ja he pelkäävät sen aiheuttavan haittoja Saksan taloudelle. Estävä kannanotto sai ankaria arvosteluja SPD:n ja Vihreiden poliitikoilta, jotka ovat jo muutenkin erimielisiä FDP:n kanssa halutun maatalouden siirtymän rahoituksesta.
Kuten muissakin EU-maissa, myös Saksan koalitiossa ministerit pidättäytyvät äänestyksistä EU-päätöksissä poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Lisäksi Italia pidättäytyi äänestyksestä Brysselissä viime hetkellä, minkä takia ehdotus ei saanut vaadittua kahden kolmasosan enemmistöä.
Saksan esto tarkoittaa, että Euroopan toimitusketjulainsäädännön hyväksyminen on toistaiseksi pysäytetty. Tämä nostaa epäilyn siitä, ehditäänkö direktiivi hyväksyä ennen kesäkuun alun Euroopan vaaleja. Alankomaat soveltavat (kuten muutamat muut EU-maat) yhteiskuntavastuulakiin sisältyvää due diligence -järjestelmää, mutta se on (vielä?) rajoitettu ja vapaaehtoinen.
Saksassa on vuodesta 2023 lähtien voimassa kansallinen laki, joka velvoittaa suuria yrityksiä takaamaan ihmisoikeuksien ja ympäristöstandardien noudattamisen omassa toimitusketjussaan. EU:n laki koskisi yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, mukaan lukien yritykset, joiden pääkonttori ei sijaitse EU-maissa mutta jotka kuitenkin tuottavat EU:ssa suurta liikevaihtoa.
"Huolellisen hallinnan" sääntöjen mukaan yritysten on arvioitava paitsi omat ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät toimintansa ja vaikutuksensa, myös (raaka-aine)toimittajiensa ja asiakkaidensa. Rikkomuksista voi seurata sakkoja.
Pienempien yritysten, joissa on vähintään 250 työntekijää, tulisi noudattaa sääntöjä, jos 20 miljoonaa euroa liikevaihdosta tulee tekstiili-, maatalous- ja elintarviketuotannon tai mineraalisten raaka-aineiden louhinnan ja jalostuksen aloilta.
Tämän myötä esimerkiksi elintarvikkeiden jalostajien pitäisi tarkistaa eivätkö vain perunan, sipulin tai sokerijuurikkaan toimittajat riko EU:n torjunta-ainelainsäädäntöä, vaan myös esimerkiksi maksavatko heidän asiakkaansa lain salliman minimipalkan.