Saksan maatalousministeri Julia Klöckner (CDU) esitteli epävirallisessa EU-maatalousministerien kokouksessa Koblenzissa Saksan ehdotuksen eläinten hyvinvointimerkistä.
Saksan osavaltiot ja GroKo-kokoomuksen hallituspuolueet päättivät viime viikolla, että Saksan karjatalous on rakennettava laajamittaisesti uudelleen. Tiloille tulee suurempia navettoja ja makuualueita, lannan levitystä on vähennettävä, ja maataloussektori on tehtävä ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi.
Maanantaina ja tiistaina EU:n maatalousministerit neuvottelevat vastaavasta hankkeesta EU-tasolla. Tähän mennessä vain Alankomaat ja Tanska ovat ottaneet käyttöön kansallisen eläinten hyvinvointimerkin.
Alankomaiden ministeri Carola Schouten (CU) on jo ilmaissut tukevansa Saksan ehdotusta EU:n eläinten hyvinvointimerkistä, mikäli jo Alankomaissa käytössä oleva Beter Leven -merkki voidaan sisällyttää siihen. Saksan ehdotuksessa EU:n eläinten hyvinvointilaiksi otetaan myös käyttöön tiukemmat säännöt eläinkuljetuksista ja terveysvalvonnasta.
Saksan kuusitoista osavaltiota ovat sopineet uuden maatalous- ja karjatalouslain hyväksymisestä ennen ensi syksyn liittopäivävaaleja. Ministeri Klöckner (CDU) esittelee keväällä toteutettavuustutkimuksen, josta selviää, miten näin laaja hanke voidaan rahoittaa.
Taustalla on ns. Borchert-komission ehdotus, jonka entinen maatalousministeri teki helmikuussa vaativasta karjatalouden uudistamisesta. Komission perusti liittokansleri Angela Merkel vastauksena Saksan Vihreiden kahteen viime aikaan suurta vaalimenestystä.
Navettojen uudistamisen rahoittamiseksi täytyy löytää uusia tulonlähteitä. Keskustelussa on muun muassa korkeampi arvonlisävero eläinperäisille tuotteille tai suorat tuet liittovaltion budjetista. Borchert-komission mukaan investointitarve on kolme–viisi miljardia euroa vuodessa.
Lisäksi kuluttajien on maksettava "oikeudenmukaisesti eläintuotteiden kulutuksestaan". Asiantuntijat ehdottavat muun muassa 40 sentin maksua per kilo lihaa ja makkaraa, 2 senttiä per kilo maitoa ja tuoretuotteita sekä 15 senttiä per kilo juustoa, voita ja maitojauhetta. Maatalousministeriön laskelmien mukaan jokainen kuluttaja Saksassa maksaisi keskimäärin 35,02 euroa enemmän vuodessa.