Euroopan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että EU-maat ovat käsitelleet yritysympäristön ongelmia vain osittain. Elvytyspaketti perustettiin pandemian talousvaikutusten lieventämiseksi, mutta tähän mennessä uudistukset ja investoinnit ovat tuottaneet vain rajallisia tuloksia.
Koronaelvytyspakkiin on koottu noin 650 miljardia euroa. EU-maat voivat käyttää näitä varoja vastineeksi sitoumuksista toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka käsittelevät kunkin maan erityisiä talousongelmia.
Brüsseliltä jäsenmaille yritysympäristön parantamiseksi annetusta 82 suosituksesta mikään ei ole toteutettu kokonaan. Suuri osa on käsitelty vain vähän tai ei lainkaan, minkä seurauksena olemassa olevat ongelmat säilyvät.
Kriitikot sanovat, että EU-maat ovat vähät välittäneet EU:n suosituksista ja käyttäneet rahat pääasiassa itse valitsemiinsa hankkeisiin.
Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että toimenpiteet vaikuttavat osoitettavissa olevaan edistykseen yritysympäristössä vain puolet tutkituista tapauksista. Vaikka jotkut uudistukset ovat johtaneet uusien lakien säätämiseen, konkreettisten parannusten määrä on vähäinen.
Vain noin kolmannes toteutetuista toimista näyttää toistaiseksi selkeitä tuloksia, ja vaikutusten näkyminen saattaa kestää vuosia.
Yritysympäristötoimien kokonaisbudjetti elvytyspakissa on 109 miljardia euroa. Tästä tuesta ei kuitenkaan ole saavutettu koko potentiaalia. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan eteneminen monilla aloilla on rajallista ja epätasaista.
Suurin osa uudistuksista on viivästynyt. Yli neljännes toimenpiteistä ei ollut huhtikuussa 2025 valmis. Toteutukselle on asetettu tiukka määräaika: kaikki suunnitellut toimet on saatava päätökseen elokuun 2026 loppuun mennessä.
Kun Brysselissä huomio on nyt keskittynyt puolustusteollisuuden rakentamiseen ja laajentamiseen sekä taloudellisen autonomia vahvistamiseen, yhä useampi vaatii käyttämättömien koronasubventioiden siirtämistä Puolustuksen ja Autonomian käyttöön.