Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Amnesty International kertovat, että kasvihuonekaasupäästöjä on erityisesti vähennettävä maataloussektorilla ja liikenteessä. Lisäksi ympäristöjärjestöt muistuttavat, että laajamittaisella metsänhakkuulla on merkittävä uhka hiilensidonnalle Suomen metsissä.
Metsä- ja paperiteollisuus laajoista metsistä on merkittävä tukipilari Suomen taloudelle, mutta uudet EU:n luonnonsuojelulait asettavat alalle yhä tiukempia vaatimuksia. Sama koskee muiden metsäisten EU-maiden, kuten Ruotsin, Norjan, Tsekin, Slovakian ja Romanian metsäteollisuutta.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalaiset järjestöt ryhtyvät oikeustoimiin. Vuonna 2022 vastaava valitus hylättiin, koska ilmastolaki oli tuolloin vielä liian uusi, jotta sen toteutumista olisi voitu tehokkaasti arvioida. Tilanne on kuitenkin sen jälkeen heikentynyt. Suomen hallitus myönsi vuoden 2023 vuotuisessa ilmastoraportissaan, että ilmastotavoitteisiin tuskin päästään, mikä luo perustan nykyiselle oikeusjutulle.
Ympäristöjärjestöt perustavat asiansa myös äskettäin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Sveitsiä vastaan antamaan ratkaisuun, jossa määrättiin, että riittämättömät ilmastotoimet ovat ihmisoikeuksien loukkaus. Suomalaiset ryhmät toivovat tämän päätöksen muodostavan ennakkotapauksen omaa juttuaan varten.
Suomen hallitus puolustautuu väittämällä, että se on tehnyt merkittäviä ponnistuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvitsee aikaa uusien toimien toimeenpanoon. Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen on myöntänyt ongelmia hiilen varastoinnissa metsissä, mutta korostaa, että lisätoimia ollaan suunnittelemassa.
Tämä oikeusjuttu Suomessa on osa laajempaa eurooppalaista trendiä, jossa ympäristöjärjestöt yhä useammin ryhtyvät oikeustoimiin hallituksia vastaan, joiden ilmastopolitiikkaa ne pitävät riittämättömänä. Saksassa nuorten ryhmä voitti historiallisen jutun hallitusta vastaan, minkä seurauksena tiukempia ilmastolakeja säädettiin.
Myös Alankomaissa hallitus pakotettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2019 tekemään enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun Urgenda-säätiö haastoi sen oikeuteen. Tällaiset oikeusjutut korostavat kasvavaa painetta hallituksille ottaa ilmastonmuutos vakavasti ja noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan.