Euroopan komissio halusi alun perin sisällyttää lähes koko karjatalouden näiden sääntöjen piiriin, kun taas Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta halusi jättää karjatalouden kokonaan säännösten ulkopuolelle. Nyt saavutetussa trialogisopimuksessa neuvottelijat nostivat karjatalouden soveltamisrajaa merkittävästi.
Säännöt koskevat maatalousyrityksiä, joilla on vähintään 350 suurta eläinyksikköä sikojen osalta, 280 siipikarjalle (300 muniviljelykanaloille) ja 380 sekarotuisille tiloille. Laajamittaiset tilat ja pienimuotoinen kotitarvekarjatalous jäävät toistaiseksi sääntöjen ulkopuolelle.
Uudet säännöt otetaan asteittain käyttöön, alkaen vasta vuonna 2030. Vuoteen 2026 mennessä (uuden) Euroopan komission tulee arvioida, kuinka karjatalouden ja maataloustuotannon ilman ja pohjaveden saastuminen voidaan parhaiten hallita, erityisesti nautatilojen osalta.
Uusissa säännöissä myös velvoitetaan saastuttavat yritykset ylläpitämään julkista rekisteriä, johon kirjataan käytettävät raaka-aineet ja yrityksen toiminnan ympäristöön tuottama jäte ja saastuminen. Naapurit voivat myös nostaa vahingonkorvausvaatimuksia tätä vastaan. Jokaisen EU-maan tulee sisällyttää tämä omaan lainsäädäntöönsä. Lisäksi monissa jäsenmaissa sakkoja on kasvatettava merkittävästi.
Poliitikot Brysselissä ovat vuosien varrella ajoittain pyrkineet puuttumaan maatalouden aiheuttamaan saastumiseen. Green Dealin ympäristö- ja ilmastolakeilla sekä uudella maatalouspolitiikalla on tehty merkittävä alku, mutta viime aikoina tämä ympäristöystävällisempi suunta on joutunut paineisiin.
Maatalous on EU:ssa kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästöjen aiheuttaja, mutta voi nousta suurimmaksi saastuttajaksi muiden teollisuudenalojen muuttuessa nopeammin ’puhdistuviksi’.
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan maatalouden päästöt ovat vähentyneet vain 3 prosenttia vuosina 2005–2021. Tämä on verrattavissa 7,6 prosentin vähennykseen liikennesektorilla ja 31 prosentin päästövähennykseen asuntojen ja rakennusten osalta.