Hollantilainen kuluttaja maksaa lihatuotteista huomattavasti enemmän kuin muissa EU-maissa. Alankomaat lukeutuu EU:n viiden kalleimman lihamarkkinan joukkoon.
Tilastoviraston vuoden 2019 tutkimuksen mukaan Euroopan unionin sisällä on suuria hintaeroja. Kun hintatasoja verrataan EU-keskiarvoon, käy ilmi, että lihansyönnin hintataso oli vuonna 2019 korkeimmillaan Itävallassa (hintaindeksi 145) ja Luxemburgissa (141), joita seurasivat Ranska (131), Alankomaat (127), Belgia (125) ja Suomi (124).
Matalimmat lihahinnat vuonna 2019 olivat puolestaan Puolassa ja Romaniassa (molemmissa hintaindeksi 63), jota seurasivat Bulgaria (66) ja Liettua (71). Romania oli EU:n halvimmilla lihamarkkinoilla (37,3 % alle EU-keskiarvon), Puola (36,7 % alle EU-keskiarvon), Bulgaria (33,8 % alle EU-keskiarvon) ja Liettua (29,9 % alle EU-keskiarvon).
Näihin tilastoihin sisältyvät lihatuoteryhmät kattavat naudan- ja vasikanlihan, sianlihan, lampaanlihan, vuohenlihan, siipikarjan, muun lihan ja syötävät ruhonosat, leikkeleet sekä muut lihavalmisteet, kertoo Eurostat.
EU-tutkimuksessa mukana olivat myös kolmen EU:n ulkopuolisen maan eli Sveitsin, Islannin ja Norjan lihahinnat. Nämä maat kuuluvat Euroopan talousalueeseen, mutta eivät kuulu EU:n maatalous- ja elintarvikepolitiikan piiriin. Sveitsissä lihasta joutuu maksamaan lähes puolitoistakertaisesti maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Tämä vahvistui aiemmin netticatering-alusta Caterwingsin tutkimuksessa, joka on sittemmin lakkautettu.
Eurostatin tietojen mukaan sveitsiläiset maksavat lihasta 2,3 kertaa EU:n keskiarvoa enemmän (yli kaksinkertaisesti). Satunnaisotannassa havaittiin, että tavallinen sianlihan kinkkukilo maksoi Sveitsissä keskimäärin 23 frangia (21 euroa) ja luomukinkun kilo 51 frangia (47 euroa), yli kaksinkertaisesti kalliimpaa.
Sveitsin eläinten hyvinvointilainsäädäntöä pidetään maailman tiukimpana. Korkeat lihahinnat eivät kuitenkaan johdu siitä, että eläinystävällisempi tuotanto nostaisi kustannuksia ja viljelijät sekä karjankasvattajat hyötyisivät siitä.
Tällä ei ole merkitystä, toteaa taloustieteen professori Mathias Binswanger Northwestern Sveitsin soveltavien tieteiden ja taiteiden yliopistosta Oltessa. ”Korkeampi hinta hyödyttää pääasiassa jälleenmyyjiä, ei viljelijöitä.” Suurten tukku- ja vähittäismyyntivoittojen kerroin kasvaa entisestään, kun liha tuotetaan eläinystävällisissä olosuhteissa, totesi jo aikaisempi Sveitsin eläinten hyvinvointijärjestön STS:n markkina-analyysi, jonka Deutsche Welle uutisoi hiljattain.