Metsästyskieltojen, luonnonsuojelualueiden perustamisen ja tuottavamman maatalouden ansiosta suurten nisäkkäiden, jotka aiemmin olivat sukupuuton partaalla, määrä Euroopassa on kasvanut merkittävästi. Vaikka monet eläinlajit ovat kadonneet, jotkut suuret nisäkkäät ovat tehneet huomattavan paluun, kirjoittaa Our World in Data.
Tutkija Hannah Ritchien mukaan useat suuret eläinlajit ovat EU-maissa tekemässä vaikuttavaa paluuta. Esimerkiksi eurooppalainen biisoni, ruskeakarhu ja hirvi viihtyvät jälleen eurooppalaisissa metsissä.
Euroopan biisoni oli lähes sukupuuton partaalla elinympäristön menetyksen ja metsästyksen vuoksi. Muutama kymmenen biisonia kuitenkin selviytyi vangitsemisesta, ja luonnonsuojelijat vapauttivat ne uudelleen luontoon. Baltian maissa, Länsi-Venäjällä ja Ukrainassa biisoneita asuu taas. Euroopassa biisoneita arvioidaan olevan yhteensä vähintään 2 500 yksilöä, mikä on yli 30-kertainen määrä verrattuna vuoteen 1960.
Our World in Data perustaa tietonsa aiempaan tutkimukseen, jonka ovat tehneet Zoological Society of London, Birdlife International ja Rewilding Europe. Näiden organisaatioiden tutkimuksessa selvitettiin, miten nisäkkäiden lukumäärät ovat muuttuneet vuodesta 1960 alkaen. Tutkimukseen sisältyi 18 eri lajia.
Erityisesti majavan kanta on elpynyt voimakkaasti. 1960-luvun alussa majavia oli enää 2 400, kun nyt niitä arvioidaan olevan 330 000. Lisäksi viidenkymmenen vuoden aikana ruskeakarhujen määrä on kaksinkertaistunut, hirvien määrä kolminkertaistunut ja metsäpeuroja on viisi kertaa enemmän.
Tutkijat mainitsevat tärkeimmiksi syiksi metsästyksen lopettamisen, luonnonsuojelualueiden ylläpidon ja maatalousmaan käytön vähenemisen. Euroopan maissa maatalousmaata on otettu käyttöön yhä vähemmän viimeisen 50 vuoden aikana, mikä on antanut luonnolle mahdollisuuden levitä.
Merkittävää on myös suurten nisäkkäiden metsästyksen rajoittaminen, toteaa Ritchie. Esimerkiksi Ruotsissa karhukannan elpyminen alkoi erityisesti sen jälkeen, kun hallitus otti käyttöön karhujen metsästyskiintiön vuonna 1981. Ruotsi on myös tarjonnut taloudellisia kannustimia kärppien lisääntymisen edistämiseksi.
Myös kaikkialla Euroopassa, lukuun ottamatta Islanti ja Norjaa, on voimassa hylkeenmetsästyskielto, mikä on mahdollistanut hylkeiden 900 prosentin kasvun viidenkymmenen vuoden aikana. Nykyisin Euroopassa arvioidaan olevan yli 165 000 hyljettä. Vuonna 1960 niitä oli vain noin 16 500.