Tarkastusvirasto on tutkinut tukimaksuja vuosina 2014–2019, aikana jolloin Kööpenhamina myös kannusti maataloussektorin modernisointiin. Peräkkäiset ministerit ovat tuona aikana myös lakaisseet EU-varojen väärinkäytön maton alle, tutkimuksen mukaan.
Tukien myöntämisessä oli haettavaa enimmäismäärää kohti hakemus. Koska maatalouskonsernit, teurastamot ja sikatilojen pitäjät jakoivat hakemuksiaan sijainnit erikseen, näitä enimmäisrajoja voitiin kiertää.
Tämä tuli ilmi toukokuussa kansallisen tarkastusviraston raportissa, jossa kohdennettiin ankaraa kritiikkiä EU-tuista Tanskan maatalousvirastolle.
Kansallinen tarkastusvirasto toteaa, että Tanskan maatalousvirasto on vuosia laiminlyönyt tarkistaa, kuka omistaa tilat, jotka saavat EU-tukea.
Tällä tavoin viljelijät ovat voineet jakaa yrityksensä kahteen, kolmeen tai ainakin neljään eri arvonlisäverotunnukseen, saadakseen jopa nelinkertaiset tuet.
Laajat tanskalaiset tukisäännöt ja tukikäytännöt ovat olleet viime vuosina aiemminkin arvostelun ja kommenttien kohteena, mikä johti muun muassa useiden ylimpien virkamiesten erottamiseen ja yhden ministerin eroamiseen.
Tarkastusviraston raportin myötä myös nykyinen tanskalainen hallitus joutuu kohtaamaan seuraukset. Tutkimuksen mukaan Bryssel voi periä perusteettomasti maksetut eurooppalaiset tuet takaisin Tanskasta.