Tanskan hallitus jatkaa jo aloitettua linjaa vähentää byrokratiaa Euroopan sääntelyssä. Painopiste on yritysten ja kansalaisten hallinnollisten taakkojen keventämisessä.
Toinen keskeinen teema on ruoan turvallisuuden vahvistaminen. Tanska haluaa edistää nopeammin eurooppalaista päätöksentekoa uusien geeniteknologioiden sallimisesta maataloudessa. Tässä EU-maiden ja Euroopan parlamentin kesken on suuria näkemyseroja, mutta Tanska toivoo saavuttavansa sopimuksen lähikuukausina.
Myös yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus on agendalla. Tarkastellaan vanhentuneiden sääntöjen poistamista sekä innovaatioiden ja kestävyyden vahvistamista alalla. Tanskalaiset kuitenkin jättävät toistaiseksi sanomatta kantaansa kiistanalaisiin aiheisiin, kuten uhkaaviin säästöihin Euroopan maatalousbudjetissa.
Tanskassa on valmisteilla uusi verojärjestelmä, jolla pyritään vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä ns. ’kolmikantamallia’ on kehitetty yhteistyössä tanskalaisen maatalousjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Vero tulisi voimaan Tanskassa vuoden 2030 jälkeen. Vastaavanlainen ilman pilaantumista koskeva vero voitaisiin ottaa käyttöön myös EU:ssa.
Tanskalainen maatalouslehti Landbrugsavisen kertoo, että tanskalaiset viljelijät pelkäävät tämän veron heikentävän heidän kilpailuasemaansa. Vaikka Tanskan suunnitelmassa on korvaus- ja innovaatiotuki, on huolta maatalousyritysten keskikoon taloudellisista vaikutuksista.
Samaan aikaan muualla Euroopassa kasvaa vastustus maatalouden ympäristösääntöjä kohtaan. Viljelijöiden protestit Green Deal -velvoitteita vastaan kovenevat, ja useat etujärjestöt vaativat klimat-toimenpiteiden lykkäämistä tai poistamista, koska ne rajoittavat yritysten toimintaa.
Euroopan parlamentissa poliittinen paine Green Deal -velvoitteiden tarkistamiseen kasvaa. Yhä useammat puolueet haluavat lieventää tai siirtää ilmastonsääntöjä. Tanskan puheenjohtajuuden aikana on siis tasapainoteltava kestävyystavoitteiden ja EU:n poliittisen hyväksynnän välillä.