Tanskan hallitus on tehnyt tämän päätöksen muun muassa tiiviiden keskustelujen jälkeen Euroopan komission kanssa. Viimeisen kymmenen, viisitoista vuoden aikana Tanska ei ole, kuten Alankomaat ja Irlanti, onnistunut vähentämään (ranta)vesien saastumista riittävästi.
Aikaisemmin Saksa on yrittänyt vuosikausia kiertää eurooppalaisia sääntöjä ja menetti poikkeusluvan jo vuonna 2014. Joillakin tanskalaisilla maatalousyrityksillä on ollut 22 vuoden ajan vapautus nitraattidirektiivistä, mutta pian ne saavat levittää eläinlantoja nurmelle entistä vähemmän. Tämän seurauksena lyhyellä aikavälillä tulee löytää paikka noin miljoonalle tonnille eläinlantaa.
Poikkeusluvan menettäminen vaikuttaa suuresti nautakarjasektoriin, sillä noin 40 prosenttia Tanskan maitolehmistä on yrityksissä, jotka käyttävät tätä lupaa. Karjankasvattajien täytyy löytää arviolta 30 000 hehtaaria lisää alaa levittääkseen eläinlantansa muualle, mikä tarkoittaa jopa 35 prosenttia lisää pinta-alaa. Irlannissa uhkaa olla samanlainen tilanne.
Viime vuosina peräkkäiset Alankomaiden maatalousministerit ovat turhaan yrittäneet saada lupaa lykkäyksiin. Asiasta ei ole ollut neuvotteluja Brysselin kanssa, osittain siksi, että on jo sovittu vaiheittaisesta lopettamisesta muutaman vuoden sisällä.
Mahdollinen karjamäärän vähentäminen on ollut Tanskassa jo muutaman kuukauden ajan tärkeä aihe, osittain sen jälkeen, kun asiantuntijakomitea ('vihreä kolmijako') on suositellut lisäveroa typen päästöille. Karjankasvattajat voisivat tällöin saada tukea siirtymiseen kestävämpään ja ilmastoneutraaliin elintarviketuotantoon.