Samaan aikaan tehdään työtä vahvojen eurooppalais-amerikkalaisten turvallisuusvakuuksien luomiseksi Ukrainalle. Näiden ei kuitenkaan ole tarkoitus olla Naton takuita. Myös Kiovan ja EU:n täytyy hyväksyä, että Venäjä pitää hallussaan osia Itä-Ukrainasta ja Krimistä.
Trump haluaa ensin järjestää suoran tapaamisen Putin ja Zelenskin välillä ja sen jälkeen kolmiosaisen keskustelun, johon hän itse osallistuu. Tavoitteena on avata tie konkreettisiin sopimuksiin väkivallan lopettamisesta. Paikasta ja ajankohdasta ei ole vielä varmuutta.
Keskeinen aihe pöydässä ovat turvallisuusvakuudet. Euroopan johtajat ja Yhdysvallat ilmoittavat työskentelevänsä "vahvojen" takuiden puolesta Ukrainalle, missä eurooppalaiset maat kantavat päävastuun ja Washington koordinoi. Yksityiskohdat sisällöstä ja valvonnasta puuttuvat vielä.
Sillä välin Washington laittaa oman pakoteohjelmansa Moskovaa vastaan väliaikaisesti tauolle. Trump haluaa arvioida uudelleen, ovatko lisätoimet tarpeen vasta kahden tai kolmen viikon kuluttua keskustelunsa Putinin kanssa jälkeen. Tämä tauko antaa tilaa diplomaattisille liikkeille ilman ennakko-lupauksia.
Eurooppa valitsee sen sijaan kovemman painostuksen. Euroopan komissio valmistelee 19. pakotepakettia, joka on tarkoitus julkaista syyskuun alussa. EU-johtajat korostavat, että taloudellinen paine Moskovaa kohtaan jatkuu niin kauan kuin verilöyly jatkuu. Millä sektoreilla pakotteet tarkalleen kohdistuvat, täsmentyy myöhemmin.
Euroopan etenemistä vaivaavat poliittiset hankaluudet. Pakotteet vaativat yksimielisyyttä, ja maat kuten Unkari ja Slovakia ovat aiemmin vastustaneet niitä. Tästä syystä aikataulu on epävarma.
Asteiden järjestyksestä kuuluu myös selkeä linja: ensin ehdoton aselepo vahvalla valvonnalla, vasta tämän jälkeen keskustelut poliittisemmista asioista. EU:n ulkopoliittinen päällikkö Kaja Kallas korosti, että 19. pakotepaketti on työn alla.
Sillä välin Venäjälle virtaa edelleen rahaa kaasun ja öljyn viennin kautta. Eurostatin mukaan EU-maat ostivat vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla noin 4,48 miljardin euron arvosta venäläistä nesteytettyä maakaasua. Bryssel haluaa lopettaa venäläisen kaasun tuonnin viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.
Tulevat viikot pyörivät siis kahden keskeisen tekijän ympärillä: diplomatian ja painostuksen. Eurooppa haluaa tehdä päätöksiä uusista rangaistustoimista syyskuussa ja samalla rakentaa konkreettisia turvallisuussopimuksia Yhdysvaltojen kanssa. Se, toteutuuko trilateraalinen huippukokous ja milloin, sekä mitkä asiat siellä ovat käsittelyssä, on toistaiseksi epäselvää.