Austrian, Tšekin, Moldovan, Puolan ja Romanian Punaisen Ristin tuhannet vapaaehtoiset työskentelevät ympäri vuorokauden vastatakseen tulvien vaikutuksista kärsivien ihmisten tarpeisiin. Viime päivinä näissä maissa rankkasateet ovat aiheuttaneet valtavia tulvia, jotka ovat johtaneet tulvivan talojen, sähkökatkosten, liikenteen häiriöiden ja vahingoittuneen infrastruktuurin syntymiseen. Unkarin pääministeri Orbán on siirtänyt suunnitellun vierailun ja puheen Euroopan parlamentissa lokakuuhun. Puolassa pääministeri Donald Tusk on julistanut eräänlaisen hätätilan.
Strasbourgissa sijaitseva Euroopan parlamentti käsittelee odotettavasti keskiviikkona tai torstaina mahdollisen avustustoimenpiteen tukialueille. Alun perin EU-poliitikot olivat asettaneet asialistalle vain korvauksen maanviljelijöille, jotka kärsivät aikaisemmin tänä vuonna rankkasateista ja varhaisista yöpakkasista. Mutta nykyisen, paljon laajemman katastrofin laajuus pakottaa Brysselin ryhtymään uusiin toimiin.
Tulvakatastrofin laajuudesta ja taloudellisista vahingoista ei vielä ole selkeää kuvaa. Suurin osa tiedoista tulee tähän mennessä enimmäkseen kaupungeista ja kylistä, mutta maaseudulta ei ole vielä kokonaiskuvaa. Keski-Euroopassa pienten jokien rannat ovat tulvinneet erityisesti alavilla rakennetulla alueella kapeiden katujen varsilla, mutta vähän korkeammilla maaseutualueilla laajat niityt ja peltomaat ovat veden peitossa (saastuneet jokivedellä).
Nykyisten raivoavien jokien televisiokuvat muistuttavat paljon muutama vuosi sitten Saksassa ja Belgiassa, aina Hollannin Valkenburgiin asti, esiintyneitä tulvia.
"Koska Euroopan lämpeneminen on monin verroin nopeampaa kuin muun maailman, olemme mahdollisesti tulevaisuudessa tilanteessa, jossa tällaisia tulvia ei enää nähdä historiallina poikkeuksina, vaan ne voivat toistua usein tai jopa vuosittain. Meidän on varauduttava sopeutumaan tähän uuteen todellisuuteen", sanoo Kansainvälisen Punaisen Ristin Euroopan terveyden, katastrofien, ilmaston ja kriisien päällikkö Andreas von Weissenberg.
Yksi pahimmin kärsineistä alueista on Ala-Itävalta, jossa 1 750 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja menneet tilapäismajoitukseen. Monet heistä kokivat samanlaisen kriisin vuoden 2002 tulvissa ja pelkäävät nyt menettävänsä kaiken uudestaan.
Tšekissä on murtunut pato keinotekoisessa järvessä, ja Puolassa 40 000 asukkaan kaupunki on evakuoitava. Pormestari on kehottanut asukkaita siirtymään ullakkokerrokseen.
Itä-Romaniassa tulvat ovat jo vaatineet kuusi ihmishenkeä. Pahiten kärsineissä Galatin ja Vasluin maakunnissa yli 5 000 taloa on tulvinut ja satoja ihmisiä evakuoitu. Romanian Punainen Risti on jakanut 20 tonnia ruokaa ja juomavettä sekä tehnyt lahjoituspyynnön kärsineiden tukemiseksi.
Alueen muut maat, mukaan lukien Saksa, Unkari ja Slovakia, pysyvät äärimmäisessä valmiustilassa, ja Punaisen Ristin joukkueet tekevät yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa ollen valmiina vastaamaan tulviin. Vesistöt – erityisesti Tonava, Elbe ja Oder – saavuttavat arviolta huippuvedenpinnan viikon aikana.
Ilmastotutkijat sanovat olevansa huolissaan vahingoista, mutta eivät yllättyneitä tulvien voimakkuudesta. Tutkijat ovat kuitenkin varovaisia liittämään äärimmäisen rankkasateen suoraan ihmisen toiminnan syyksi, koska vesikiertoon vaikuttaa niin moni tekijä. Vaikka on yleisesti tiedossa, että lämpimämpi ilma voi sitoa enemmän kosteutta, se riippuu myös vesivarojen määrästä.
ETH Zürichin ilmastotutkija Sonia Seneviratnen mukaan Keski-Euroopan tulvien suorat analyysit osoittivat, että suurin osa vesihöyrystä oli peräisin Mustaltamereltä ja Välimereltä. Nämä alueet ovat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena lämmenneet, jolloin ilmassa haihtuu enemmän vettä.
"Myös voimakkaiden sateiden intensiteetti kasvaa keskimäärin 7 % jokaista maapallon lämpenemisen astetta kohti", hän sanoi. "Meillä on nyt 1,2 asteen ilmaston lämpenemä, mikä tarkoittaa, että voimakkaat sadejaksot ovat keskimäärin 8 % intensiivisempiä."