Puolan ulkoministeri Radosław Sikorsky totesi hiljattain, että Ukraina voisi liittyä EU:hun tämän vuosikymmenen lopulla (2029–2030) tai pian sen jälkeen, mikäli maa toteuttaa merkittäviä uudistuksia ja ottaa käyttöön eurooppalaisen lainsäädännön. EU ja Kiova ovat äskettäin aloittaneet neuvottelut tästä, ja pöydällä on useita vaihtoehtoja.
EU alkaa myös valmistautua kauppa- ja maatalouspolitiikan muutoksiin mahdollista Ukrainan liittymistä silmällä pitäen. Maan tulee täyttää eurooppalaiset standardit, mutta myös vahvistaa kotimaista maataloustuotantoaan ja vientiään tullakseen merkittäväksi toimijaksi EU:n sisällä.
Sikorsky korostaa, että Ukraina tulee joka tapauksessa olemaan suuri tekijä EU:n taloudessa ja vaikuttamaan eurooppalaisiin instituutioihin. Liittymisprosessi on kuitenkin monimutkainen ja sisältää muun muassa neuvottelut maataloudesta ja liikenteestä.
Ukrainalaiset ovat viitanneet myös mahdollisuuteen nopeasta virallisesta liittymisestä, johon liittyisi maatalous- ja elintarvikkeiden viennin vaiheittainen tai viivästetty hyväksyntä. Tätäkin vaiheittaista hyväksyntää käytettiin kaksikymmentä vuotta sitten, kun kymmenen entistä itäblokin maata liittyi EU:hun.
Jotkut maatalouspainotteiset EU-maat, kuten Puola, Unkari ja Tšekki, katsovat, että ensin on neuvoteltava kaikki yksityiskohdat ja ehdot ja haluavat sitoa liittymisen näiden ehtojen täyttymiseen. Muut maatalousmaat, kuten Tanska, Ranska ja Alankomaat, eivät ole vielä ilmaisseet selkeää kantaa tähän.
Poliittisista näkymistä huolimatta Ukrainan maataloussektori on ratkaisevan tärkeä sekä maalle itselleen että koko EU:lle. Maatalous vastaa 17 % Ukrainan bruttokansantuotteesta, ja 70 % maataloustuotannosta viedään ulkomaille. Nykyisestä sodasta huolimatta Ukraina on onnistunut ylläpitämään ja jopa laajentamaan maataloustuotantoaan ja -vientiään.

