Päätös seuraa kovaa painostusta viljelijöiltä ja maataloussektorilta, jotka argumentoivat, että uusi vero heikentäisi heidän kilpailuasemaansa kansainvälisillä markkinoilla. Uuden-Seelannin maatalous vastaa lähes puolet kansallisesta viennistä.
Uusi-Seelanti olisi ollut maailman ensimmäinen maa, joka pyrki rajoittamaan ilmastovahinkoja hiilidioksidiverolla hehtaaria kohden maatalousmaata. Tätä on myös Tanska harkinnut jo useita vuosia, ja sen on määrä päättää viimeistään tässä kuussa, ottaisiko se tällaisen veron käyttöönsä.
Uuden-Seelannin pääministeri Christopher Luxon ilmoitti, että maataloussektori vapautetaan päästöoikeuksien kauppajärjestelmästä (ETS). Uuden-Seelannin valtion tietojen mukaan metaani, joka vapautuu lampaiden, lehmien ja muiden eläinten toimesta, kattaa noin 42 % kokonaispäästöistä.
Sen sijaan perustetaan uusi työryhmä, joka keskittyy vaihtoehtoisiin keinoihin päästöjen vähentämiseksi. Myös Euroopan unionissa työstetään suunnitelmia suurten maatalousyritysten ottamisesta ETS-järjestelmän piiriin.
Labor-puolueen oppositio on ankarasti arvostellut päätöstä ja varoittaa, että se lopulta vahingoittaa Uuden-Seelannin kansainvälistä mainetta ja taloudellista tulevaisuutta. Laborin mukaan Uusi-Seelanti uhkaa menettää kilpailuetunsa markkinoilla, jossa käyttäjät ja kuluttajat arvostavat yhä enemmän kestävyyttä ja ympäristöystävällistä tuotantoa.
Mahdollisesti Tanska nyt nousee kärkeen ottaessaan käyttöön hiilidioksidiveron hehtaarilta maatalousmaata. Tanskan hallituspuolueet ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen vero tulee ottaa käyttöön. Kolmiosainen neuvottelukunta ("tripartite") hallituksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kesken päättää asiasta tämän kuun aikana, mikä on toistaiseksi suunnitelma.