Brüsselin pyynnöstä palauttaa "säännönvastaiset menot" kestää usein yksi tai kaksi vuotta, ennen kuin EU-maat ryhtyvät toimiin.
"Velanperintä" EU-varoista tarkoittaa pyynnön esittämistä (osittaisesta) maksujen takaisinperinnästä organisaatioilta tai tuensaajilta, joiden on jälkikäteen todettu rikkoneen rahoitusvaatimuksia. Summien takaisin saaminen kestää usein hyvin kauan, jos rahaa ylipäänsä palautetaan, ja 1–8 % varoista jätetään lopulta perimättä.
Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2022 vuosikertomuksen mukaan virheellisten menojen osuus on noussut vuodesta 2021 3 prosentista 4,2 prosenttiin EU:n budjetista. Tämä tekee todellisesta velanperiinnistä yhä kiireellisemmän ongelman.
Koska valtaosaa budjetista ei toimiteta suoraan Euroopan komission hallinnoimana, vaan kolme neljäsosaa yhdessä EU-maiden tai muiden tahojen kanssa, virheiden ehkäisy ja rahojen palauttaminen voi joskus olla hankalaa.
Suorassa ja epäsuorassa hallinnoinnissa Euroopan komissio vastaa säännönvastaisten menojen tunnistamisesta ja liikaa maksettujen summien perimisestä takaisin. Jaetussa hallinnoinnissa Bryssel delegoi nämä tehtävät EU-maille, mutta kantaa silti lopullisen vastuun.
Tarkastajat ehdottavat nyt, että tiettyjä edellisen rahoituskauden kannustintoimia otettaisiin uudelleen käyttöön, jotta EU-maat voisivat periä rahaa maataloussektorilta. Viime kaudella jäsenvaltioiden piti palauttaa puoli siitä rahasta, jota ne eivät olleet perineet neljän–kahdeksan vuoden sisällä, takaisin EU:n budjettiin.