EU:ssa viinit voivat olla punaisia, valkoisia tai rosé-viinejä, mutta "vihreän" viinin viljely on harvinaista, sanoo ETT.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin pahoittelee, että viinipolitiikka, huolimatta siihen liittyvistä suurista summista, on tuskin edistänyt parempaa ympäristöä. Kun maatalouspolitiikassa kymmeniä prosentteja on siirretty ekotoimiin ja luonnontavoitteisiin, viiniteollisuudessa vain noin viisi prosenttia tuesta on osoitettu tälle alueelle.
Taloudellinen tuki parantaa myös vain vähän kilpailukykyä EU:n ulkopuolisiin maihin verrattuna.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU:n varoja on käytetty vuosittain noin 500 miljoonaa euroa viinitilojen auttamiseen, mutta on vain vähän todisteita siitä, että taloudellinen tuki olisi todellisuudessa auttanut ilmastoa tai koko sektoria, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT).
Yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa viininviljelijät voivat saada taloudellista tukea viinitarhojen uudelleenjärjestelyyn, kilpailukyvyn parantamiseen sekä järjestelmien asentamiseen ekologisen jalanjäljen vähentämiseksi.
Viisi tilintarkastajien tarkastamaa maata – Espanja, Ranska, Italia, Kreikka ja Tšekki – kattoivat 70 % EU:n uudelleenjärjestelymaksuista. Rahoitus hyväksyttiin yksinkertaisesti kaikille kelvollisille hakemuksille ilman, että käytettiin "kriteereitä projektien valintaa kilpailukyvyn edistämiseksi", tarkastajat toteavat.
"Käytännössä projektit eivät kohdistuneet viininviljelyn ilmasto- ja/tai ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tietyissä olosuhteissa havaitsimme jopa päinvastaista vaikutusta, kuten siirtymistä lajikkeisiin, jotka vaativat enemmän vettä, ja kastelujärjestelmien asentamista", sanovat tarkastajat.
"Viiniteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen on olennaista ja erityisen tärkeää EU:lle, mutta sen tulee kulkea käsi kädessä paremman ympäristökestävyyden kanssa", sanoo Joëlle Elvinger, ETT:n jäsen joka johti tarkastusta. "Joka tapauksessa voimme todeta, että EU:n on vielä saavutettava tuloksia molempien tavoitteiden osalta."