Itäisen Euroopan eteläosassa toimiva väkivaltainen oikeisto-ekstremismi uhkaa alueen poliittista vakautta, erityisesti Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Serbiassa. Tämä on hollantilaisen riippumattoman tutkimuskeskuksen Hague Center for Strategic Studiesin (HCSS) johtopäätös Balkan-maita käsittelevässä raportissa. Tutkijoiden mukaan suurimman destabilisaation aiheuttaa Venäjä.
Venäjä käyttää monenlaisia strategioita kylvääkseen hajaannusta ja herättääkseen etnistä nationalismia Balkanin maiden uskollisuuden vähentämiseksi Eurooppaa kohtaan, raportissa todetaan. Kuusi Balkanin maata on hakenut EU-jäsenyyttä, mutta jotkut EU-maat epäröivät sen suhteen.
Venäjä hyötyy tutkimuksen mukaan jaetun slaavilaisen identiteetin tunteesta, erityisesti serbien keskuudessa. Moskova käyttää myös ortodoksisen kirkon auktoriteettia vedoten perinteisiin arvoihin, joita esimerkiksi Serbiassa pidetään.
"Bosnia ja Hertsegovinassa Venäjä yrittää esimerkiksi esittää muslimit vaarallisina fundamentalisteina, mikä rohkaisee islamofobiaa. Vastaavia väitteitä esitetään myös Kosovon muslimeita vastaan pyrkimyksenä heikentää ponnisteluja saada kansainvälinen tunnustus suvereenina valtiona", sanoo yksi tutkijoista.
Anti-länsimaiset disinformaatiokampanjat ja propagandakampanjat mediassa lisäävät Venäjän vaikutusvaltaa. Tällaisia valheellisia tietoja levittävät myös poliittiset eliitit, jotka suhtautuvat myötämielisesti Venäjään, väitetään.
Raportti huomauttaa myös, että paramilitaariset järjestöt myötävaikuttavat äärioikeiston nousuun. Venäjä on läsnä alueella Moskovan rahoittaman moottoripyöräkerhon, Serbiaan tukemansa kasakka-armeijan ja nuorille suunnattujen niin sanottujen isänmaallisten sotilaskoulutusleirien kautta.
Balkanin sotilaita kutsutaan toisinaan Venäjälle koulutukseen, kertoo HCSS:n tutkimus. Monet serbit ovat myös lähteneet itäiseen Ukrainaan auttamaan Venäjän paramilitaarisia joukkoja.
Äärioikeistolaisten suuntausten nousu ei ainoastaan estä demokratian edistymistä näissä maissa, vaan voi myös vaikeuttaa EU-jäsenyyden saamista, varoittaa Rrustemi. Juuri viime viikolla Pohjois-Makedonian parlamentti hajotti itsensä ja määräsi ylimääräiset vaalit yhdeksän kuukautta ennen nykyisen kautta päättymistä.
Tämä askel seuraa pääministeri Zoran Zaevin eroamista sen jälkeen, kun Euroopan unioni ei halunnut asettaa päivämäärää varsinaisille liittymiskeskusteluille EU:n kanssa. Zaev kutsui tätä päätöstä ”historialliseksi virheeksi”.
Suurimman osan EU:n jäsenmaista mukaan Pohjois-Makedonia sekä Albania ovat valmiita aloittamaan jäsenyysneuvottelut, mutta etenkin Ranska ja Alankomaat pysyivät tiukkoina, huolimatta huolesta Kiinan ja Venäjän lisääntyneestä vaikutusvallasta Balkanilla. Ranska katsoo, että EU:n tulee ensin uudistaa liittymisprosessia. Alankomaat puolestaan katsoo, että erityisesti Albaniassa on vielä tehtävä paljon rikollisuuden ja korruption hillitsemiseksi.