Yön aikainen isku kohdistui vilkkaaseen rakennukseen kaupungin keskusta-alueella. Viisitoista kuollutta ja yli kolmekymmentä loukkaantunutta vietiin sairaaloihin. Pelastusjärjestöt työskentelivät tunteja vaikeissa olosuhteissa pelastaakseen ihmisiä raunioista. Räjähdys tuhosi useita kerroksia ja aiheutti pahojakin tulipaloja, samalla kun ympäröivät asuinkerrostalot kärsivät merkittävistä vahingoista.
Ukrainan viranomaisten mukaan kymmeniä raketteja ja droneja ammuttu eri puolille maata, ja Kiovaan osui raskaasti. Kohteet eivät vaikuttaneet pelkästään sotilaallisilta, vaan etenkin siviileihin kohdistuvilta. Asukkaat kuvailevat ikkunoiden ja seinien romahtamista sekä monien perheiden joutumista jättämään kotinsa kiireesti. Hyökkäys vahvisti tunnetta siitä, että pääkaupunki on jatkuvasti uhattuna.
Euroopan johtajat reagoivat järkyttyneinä ja tuomitsivat isku ankarasti. He korostivat, ettei kyse ollut yksittäistapauksesta, vaan osana laajempaa siviilejä vastaan kohdistettua terroristrategiaa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui teko julmaksi ja osoitukseksi siitä, että Venäjä hyökkää tietoisesti siviilikohteisiin. Hän ilmoitti, etteivät eurooppalaiset anna tämän pelotella itseään, ja että tuki Ukrainalle jatkuu taukoamatta. Hänen mukaansa Euroopan vastaus on selkeä: pysyä solidaarisena ja lisätä poliittista sekä taloudellista painostusta Moskovaa kohtaan.
Myös Lontoosta kuului jyrkkää kieltä. Britannian pääministeri Keir Starmer totesi, että isku kohdistui rakennukseen, jossa sijaitsee myös Britannian edustus, ja puhui törkeästä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. Hän korosti, ettei Iso-Britannia peräänny ja jatkaa Ukrainan tukemista sekä sotilaallisesti että diplomaattisesti.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kuvaili iskua todisteeksi Venäjän halveksunnasta rauhanprosessia kohtaan. Hänen mukaansa kyse ei ollut vahingosta, vaan tarkoituksellisesta teosta siviilikohteita vastaan Kiovassa. Hän kehotti maailmaa ymmärtämään, että niin kauan kuin Venäjä jatkaa rangaistuksetta, rauhan mahdollisuudet vähenevät ja paine Moskovaan on kiristettävä.
Samaan aikaan presidentti Vladimir Putin kieltäytyy yhä suoraan keskusteluista. Sekä Ukrainan että Yhdysvaltojen aloittamat tulitaukoneuvotteluehdotukset hylätään järjestelmällisesti. Näin diplomatian ovi pysyy kiinni, eikä suunnanmuutos rauhanneuvotteluihin näytä olevan lähellä.
Kiovan isku on jälleen herättänyt keskustelua Euroopassa Ukrainan tuesta. Useat maat katsovat, että tämä tapaus osoittaa, ettei Venäjään voi luottaa ja että sotilaallinen sekä humanitaarinen apu on edelleen välttämätöntä. Samalla vaaditaan Venäjän kovempaa kansainvälistä eristämistä, jotta paine sen hyökkäysten lopettamiseen kasvaa entisestään.