Euroopan budjettikomissaari Johannes Hahn on optimistinen siitä, että EU:n johtajat voivat seuraavalla viikolla Brysselissä saavuttaa sopimuksen vuosien 2021–2027 monivuotisen talousarvion osalta. Itävaltalaisen mukaan kompromissi on mahdollinen eri näkemysten välillä, joita 27 EU:n hallituksen johtajalla on.
Hahn on siten optimistisempi kuin muut EU-virkamiehet. Perinteisesti tarvitaan vähintään kaksi uuvuttavaa huippukokousta, jotta EU:ssa voidaan päästä yhteisymmärrykseen monivuotisen talousarvion laajuudesta ja sisällöstä. ”Poliittisella tahdolla ja valtiomiehuudella voimme rikkoa tämän perinteen”, Hahn uskoo.
Euroopan komissio haluaa kasvattaa budjettia nykyisestä 1,00 prosentista 1,11 prosenttiin 27 jäsenvaltion yhteenlasketuista tuloista, huolimatta siitä, että Britannian eroamisesta EU:sta aiheutuu vuosittain noin 11 miljardin euron vajaus. Euroopan parlamentti vaatii kokonaismääräksi 1,3 prosenttia sekä ”joka tapauksessa uusia tuloja”. Tätä pidetään kannanottona suorien Euroopan verojen käyttöönoton puolesta, mikä on tähän asti ollut EU-maiden keskuudessa tabu.
Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi viime viikolla, ettei Hollanti halua maksaa enemmän kuin viimeiset seitsemän vuotta, ottaen huomioon inflaation ja talouskasvun. Mutta tällä viikolla Hollannin valtiovarainministeri Hans Vijlbrief totesi, että Hollanti on valmis asettamaan EU:n verotusoikeuden vetooikeuden uudelleen keskusteluun, raportoi Financieele Dagblad.
Tähän asti EU:ssa veroihin liittyvät päätökset ovat perustuneet yksimielisyyteen, mikä käytännössä tarkoittaa jokaisen maan veto-oikeutta. Hollanti olisi valmis luopumaan tästä veto-oikeudesta ”energiaverojen harmonisoinnin” vuoksi. Ministeri ei kuitenkaan avannut muita Euroopan verojen käyttöönottoa koskevia suunnitelmia, kuten muovipulloihin kohdistuvaa tai Euroopan internet-veroa.
Muodostelmalla, jossa ei ”välttämättä vastusteta enemmistöpäätöksiä” ilmennetään halukkuutta päästää keskustelu Brysselin huippukokouksessa auki verotusoikeuden veto-oikeudesta ja ”Euroopan veroista” – kun kyseessä on ilmastopolitiikan ”suurempi tavoite”.
Aikaisemmin myös hollantilainen Euroopan komissaari Frans Timmermans ilmaisi huolensa Hollannin jäykästä asenteesta eurooppalaisen monivuotisen budjetin neuvotteluissa, kuten selvisi tuoreesta haastattelusta Financieele Dagbladissa. Timmermans pelkää, että Hollanti jää joustamattoman linjansa vuoksi yksin ja tulee lopulta kärsimään enemmän kuin jos olisi valmis tekemään kompromisseja. Myös maat kuten Itävalta, Tanska ja Ruotsi vastustavat EU-budjetin kasvattamista.
Uudella kannallaan verotusoikeuden vetooikeudesta luopumisesta hollantilainen hallitus ei ainoastaan tee käännöstä verrattuna aiempiin omiin kantoihinsa, vaan vastustaa myös suurinta hallituspuoluetta VVD:tä. Tämä voi aiheuttaa päätöksenteossa erimielisyyksiä tai jopa kriisin hollantilaisessa hallituskoalitiossa EU:lle maksettavien suurempien maksujen osalta.
EU-lähteiden mukaan Brysselin kulisseissa hiotaan ”viimeisen päälle” lukuja ratkaisujen löytämiseksi jäsenvaltioiden vaatimuksiin, ja neuvotteluissa on havaittavissa ”liikettä”. Tässä viimeisessä tapauksessa 20. helmikuuta pidettävä huippukokous voi mahdollisesti johtaa poliittisesti sävyttyneeseen sopimukseen tulevista uusista tuloista uusiin EU-hankkeisiin, kuten vihreään sopimukseen, minkä jälkeen jatkohuippukokouksessa (vuoden 2021 toisella puoliskolla) voidaan solmia lopullinen sopimus.