Kaikissa Euroopan unionin maissa hiilidioksidipäästöt vähentyivät viime vuonna. Eurostat laski, että fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, polttamisesta aiheutuneet päästöt laskivat viime vuonna 10 prosenttia.
EU:n tutkijat sanovat, että tähän vaikutti koronakriisin vuoksi asetetut matkustusrajoitukset ja myös talouden hidastuminen.
"Lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa öljyn ja siihen liittyvien tuotteiden kulutuksen supistuminen voitiin todeta", he toteavat. "Maakaasun kulutus väheni viisitoista jäsenmaata koskien. Sen sijaan uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulen, veden ja auringon avulla tuotetun sähkön osuus sähköntuotannossa kasvoi hieman."
Suurimmat laskut kirjattiin Kreikassa, Virossa ja Luxemburgissa. Näissä maissa supistuminen oli 18 prosenttia. Saksa, joka vastaa neljännestä EU:n kokonaispäästöistä, ilmoitti lähes 9 prosentin laskusta.
Huolimatta tästä ilman saastumisen tilapäisestä vähenemisestä useiden Euroopan maiden epäillään jäävän saavuttamatta kansainväliset ilmastotavoitteensa vuodelle 2020. Aiemmin Alankomaiden hallitusta oli tuomittu oikeudessa (Urgenda-prosessi) sitoutumaan ilmastosopimuksiin, ja nyt myös Ranskan ja Saksan tuomioistuimet ovat päättäneet, että maiden on tehtävä enemmän päästöjen torjumiseksi.
Lisäksi myös Puola aiheuttaa ongelmia. Puola oli ainoa EU-maa, joka ei halunnut sitoutua Pariisin sopimuksiin saavuttaakseen päästöjen nollatasapainon vuosisadan puoliväliin mennessä.
Sveitsi ei myöskään aio saavuttaa kansallista ilmastotavoitettaan vuodelle 2020. Sveitsi on jäljessä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Liittovaltion hallituksen mukaan kansallinen ilmastotavoite vuodelle 2020 ei todennäköisesti toteudu – ei liikenteessä, rakennuksissa, teollisuudessa eikä maataloudessa.