Viime vuoden marraskuussa, juuri ennen Puolan parlamenttivaaleja, Itämeren satama Gdyniassa käynnistettiin uuden lastauslaiturin kunnostus, laajennus ja toiminta, joka myönnettiin kolmenkymmenen vuoden ajaksi kansainväliselle konsortiolle. Tähän kuuluu myös Szczecinin Bulk Terminal (SBT) yhdessä Tapinin ja Riberan konsulttitoimistojen kanssa. Nämä kaksi toimistoa liittyvät Rotterdamin Viterran kanssa toimivaan yhtiöön.
Viimeksi mainittu konserni kuuluu maailman kymmenen suurimman raaka-aineiden ja elintarvikkeiden kauppayrityksen joukkoon, ja sillä on omia bulk-aluksia, tankkereita, satamia, kuljetuskalustoa ja oma logistiikka useissa kymmenissä maissa. Sen myötä viljan lastaus Gdyniassa olisi suurelta osin kansainvälisen konsernin hallussa, joka on myös tiiviisti mukana venäläisen viljan kaupassa, joka on yksi ukrainalaisten ja eurooppalaisten maataloustuotteiden suurimmista kilpailijoista.
Puolalaisen Viterra-johtoisuuden mukaan Puolan vilja-astian viennissä on jo suuri puute omien puolalaisten viljasatojen kuljetusmahdollisuuksissa, osin Ukrainan viljan viennin lastauksen kysynnän vuoksi.
Promotion
Kuitenkin jo maaliskuussa tänä vuonna uutta EU-myönteistä Puolan hallitusta äänestettiin sopimuksen irtisanomiseksi. Todettiin, että Puolan kansallisen elintarviketeollisuuden tulisi osallistua tarjouskilpailuun. Samoin todettiin, että strategisen sataman hallinnan siirtäminen yrityksille, jotka toimivat globaalissa raaka-aine- ja viljakaupassa (Viterra-ryhmä), ei ole sopusoinnussa Puolan valtion etujen kanssa.
Gdanskin satamaviranomainen ilmoitti tammikuussa tarjouskilpailusta, jonka tavoitteena oli löytää vuokralainen lähes 24 hehtaarin alueelle, josta suurin osa olisi tarkoitettu viljan lastaukseen. Uuden Europort Gdanskin tarjouskilpailu on ilmoitettu neljä kertaa, ja jokainen päättyi peruuttamiseen ilman erityistä syytä.
Strateginen konttien ja viljan lastauksen merkitys Gdyniassa, vain kivenheiton päässä tärkeistä Naton sotilastiloista, on myös Brysselissä tarkassa seurannassa. Satamaa käytetään myös Yhdysvaltain ja Euroopan sotilaallisten kuljetusten toimittamiseen Itämeren maihin Viroon, Latviaan ja Liettuaan.
Venäjän länsisuuntaisen sodan seurauksena Naton ja EU:n piirissä on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota Euroopan omavaraisuuden vahvistamiseen energia- ja ruokaturvakysymyksissä sekä kansainvälisen aseman vahvistamiseen.