Pehmeän vehnän tuotantoarviot ovat laskeneet 116,5 miljoonaan tonniin, mikä on huomattava lasku aiempiin ennusteisiin verrattuna.
Alhaisempia satoja selittää epäsuotuisien sääolosuhteiden yhdistelmä, kuten jatkuvat sateet, kuivuus ja helleaallot, sekä Venäjän sodan vaikutukset Ukrainassa. Tämä kaikki johtaa paitsi tuotannon vähenemiseen myös huoliin satojen laadusta. Todennäköisesti tämä aiheuttaa viljan hintojen nousua lähitulevaisuudessa.
Saksassa, erityisesti Badenin ja Ala-Saksiin osavaltioissa, raportoidaan alhaisempia satoja jatkuvien sateiden ja huonojen sääolosuhteiden vuoksi, ja viljelykasvien laatu on heikentynyt.
Puolassa viljantuotannon odotetaan laskevan merkittävästi, erityisesti verrattuna edelliseen vuoteen. Puolan kokonaissato tulee todennäköisesti olemaan pienempi kuin vuonna 2023, vaikka viljelyalaa on kasvatettu.
Itävalta raportoi myös alhaisemmista sadoista, ja kokonaistuotanto jää odotuksista. Vehnäsadon ennusteita on tarkistettu alaspäin, ja lopullinen sato tulee todennäköisesti olemaan aiempia ennusteita pienempi.
Ukrainan tilanne on monimutkaisempi. Vaikka maa onkin onnistunut kasvattamaan viljan vientiään Venäjän voimistuneista hyökkäyksistä huolimatta, sadonäkymät pysyvät vaihtelevina. Ukrainan kansallispankki on hieman nostanut sadon ennusteita, mutta sodan ja sääolosuhteiden vaikutus lopulliseen tuotantoon on edelleen epävarma.
Ranska, EU:n suurin vehnän tuottaja, raportoi 25 prosentin laskusta edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtaa pienimpään satoon sitten vuoden 1987.
Yleisesti ottaen viljamarkkinoiden tilannetta leimaa epävarmuus ja huoli satojen kestävyydestä nykyisissä olosuhteissa. Tulevat viikot ovat ratkaisevia lopullisten satojen ja sitä seuraavan vaikutuksen kannalta eurooppalaisiin elintarvikehintoihin.