Euroopan unionin maatalousyritysten keskimääräinen tulotaso nousi vuosina 2007–2018, mutta pysyi suhteellisen alhaisella tasolla. Keskimääräinen yritystulos kasvoi noiden kymmenen vuoden aikana 28 800 eurosta 35 300 euroon.
EU:n suorat maataloustuet muodostivat keskimäärin 28 % maatalouden tuloista, mikä vaihteli suuresti maittain. Tämä käy ilmi Euroopan komission maatalousosaston (DG AGRI) äskettäin julkaisemasta analyysistä, joka perustuu maatalouden kirjanpitoverkon (BIN) tietoihin.
Eniten yhteisön tukien osuus oli Liettuassa, peräti 70 %, minkä jälkeen Suomi ja Viro seurasivat 67 %:lla ja 66 %:lla. Alankomaissa tuet muodostivat sen sijaan vain 9 % yritystuloista. Tämä koskee erityisesti maataloutta, maidontuotantoa, siipikarjaa ja sekaviljelmiä, kun taas viininviljelijöillä ja puutarhataloudella osuus oli huomattavasti pienempi.
Kuitenkin merkittäviä eroja esiintyy paitsi jäsenvaltioiden välillä myös ikäryhmien ja sukupuolten kesken. Suurimmat tulot per työpaikka saavutettiin Euroopan unionin luoteisosissa ja alhaisimmat idässä.
Naisten johtamien yritysten tulot olivat keskimäärin 38 % pienemmät. Raportin mukaan naisjohtajat hoitavat tyypillisesti pienempiä yrityksiä sekä pinta-alaltaan että tuotantovolyymin suhteen.
Odotetusti analyysi osoittaa myös suuria eroja EU-maiden yritysrakenteissa. Suurimmat varallisuuserät löydettiin Alankomaiden ja Tanskan yrityksistä, keskimäärin noin 3,1 miljoonaa ja 2,7 miljoonaa euroa. Tämä johtuu pääasiassa hyvin korkeista maan hinnoista ja investointivaltaisista viljelymuodoista näissä kahdessa maassa. Romanian maatiloilla oli pienin varallisuus, vain 55 000 euroa.
Vuonna 2018 keskimääräinen EU:n maatalousyritys kattoi 37 hehtaaria. Myös tässä on suurija eroja: Slovakiassa keskiarvo oli 445 hehtaaria, Maltalla vain 3 hehtaaria. Suurin osa kiinteistöistä on muiden omistuksessa. Koko unionissa 56 % viljelyskelpoisesta maasta oli vuokrattua maata.