Kahdeksan maata (Portugali, Ranska, Kreikka, Irlanti, Latvia, Liettua, Romania ja Espanja) muodostavat noin 37 % EU:n väestöstä. EU:n äänestyskäsikirjojen mukaan uusien lakien hyväksymiseen tarvitaan enemmistö maista, jotka yhdessä edustavat yli 65 % väestöstä.
EU-maat ovat jo pidempään olleet jakautuneita elävien eläinten viennistä. Saksa, joka on tällä hetkellä suuri viejä, on päättänyt rajoittaa eläinkuljetuksia EU:n ulkopuolelle perumalla terveyssertifikaatit 1. heinäkuuta 2023 alkaen. Muut maat, kuten Alankomaat, Ruotsi, Belgia ja Tanska, haluavat EU-kieltoa. Ruotsi toimii puheenjohtajana tässä EU:n puolivuotiskaudessa.
Maa- ja metsätalousministeri Piet Adema kertoo parlamentille, että Alankomaat kannattaa pitkien elävien eläinten kuljetusten lopettamista. Hän aikoo ensi viikolla maa- ja metsätalousministerien kokouksessa ajaa uudelleen siirtymistä enemmän (lihajalosteiden) kuljetuksiin eläinkuljetusten sijaan.
Kahdeksan EU-maata toteaa, että ne haluavat eläinsuojelulain päivittämisen, mutta eivät pidä sopivana tiukentaa karjakauppaa. He haluavat esimerkiksi ylläpitää suurta lampaiden vientiä Ramadan-kaudella Lähi-itään.
Jokaisen tarkistuksen tulee ottaa huomioon "tarve turvata EU:n maatalousyritysten taloudellinen kilpailukyky" eikä se saa olla suunnattu tiettyjen kuljetustyyppien kieltämiseen tai rajoittamiseen, todetaan heidän vastalauseessaan. EU-kielto pakottaisi tuontimaat ostamaan toimittajilta, jotka sijaitsevat kauempana.
Viime vuoden tammikuussa Euroopan parlamentti äänesti karjankuljetusten rajoituksesta hyväksyen sen, mutta ei kieltänyt kuljetuksia kokonaan. Se hyväksyi myös CCTV-kameroiden asentamisen karjankuljetusautoihin. Tässä asiassa ministerit eivät kuitenkaan ole yksimielisiä.