Jos vähintään neljä viidestä jäsenmaasta äänestää ehdotusta vastaan, se voi estää vaaditun määräenemmistön syntymisen. Vielä ei ole selvää, tarvitaanko myönnytyksiin protestoiville viljelijöille todellisia EU:n enemmistöpäätöksiä.
Eurooppalaiset viljelijät ovat protestoineet jo viikkoja laskevia tuloja ja nousevia kustannuksia, epäreilua tuontikilpailua sekä Green Deal -lakeja ja ilmastosäännöksiä vastaan. Vastauksena tähän Brysselissä työstetään nyt "helpotuspakettia", josta keskustellaan ensi viikolla (24. ja 25. maaliskuuta) ensimmäistä kertaa suljetussa epävirallisessa maa- ja metsätalousministerineuvoston kokouksessa.
Belgian EU-puheenjohtajuus on aiemmin ilmoittanut, että se haluaa jo 15. maaliskuuta esitellä ensimmäisen "hallinnollisen" toimenpidepaketin maataloussektorin työ- ja kuormituspaineiden lieventämiseksi. Samoin viljelijöiden keskuudessa on käynnissä kysely syksyyn saakka siitä, mitä he pitävät hyvänä ratkaisuna.
"On elintärkeää, että voimme syksyyn mennessä kommunikoida viljelijöiden kanssa keskipitkän aikavälin muutoksista ja tehdä niistä mahdollisimman näkyviä", kirjoittivat muun muassa Ranskan, Espanjan, Puolan ja Italian ministerit kirjeessään.
Alankomaiden maa- ja metsätalousministeri Piet Adema ei katso, että maatalouspolitiikkaa tulisi laajentaa niin paljon, että jokainen maa voisi omilla säännöillään ja poikkeuksillaan tyydyttää omat viljelijänsä. Kirjeessään Eduskuntaan Adema korostaa, ettei kunnianhimoa tule alentaa, vaan siirtymän kestävään maataloussektoriin on oltava "linjassa" ekologisten tavoitteiden kanssa.
Adema ei mainitse kirjeessään mitään 22 EU-virkamiehensä esittämästä puolesta eikä yhteisestä maataloustukijärjestelmästä (GLB). Hän kuitenkin korostaa pysyvänsä aiemmissa alankomaalaisissa vaatimuksissa muun muassa eläinten hyvinvoinnista ja elintarviketurvallisuudesta. Hän vilkaisee myös jo eteenpäin muihin maataloussektoria koskeviin ympäristökysymyksiin, joita kytee. Hän toistaa, että Alankomaat vaatii, että ruokahävikin torjunnassa ei tarvitse pyrkiä vähentämään vain kotitalouksia ja ravintoloita, vaan myös maataloutta.
Adema ottaa kirjeessään myös ennakkovaraa tulevasta Euroopan nitraattidirektiivin arvioinnista, joka voi johtaa entistä tiukempiin vaatimuksiin maaperän ja veden pilaantumisen torjumiseksi myös Alankomaiden eläintuotannossa. Lannan levittäminen voi myös joutua paineen alle. Adema yhdistää nitraattikysymyksen aiemmin esitettyyn alankomaalaiseen ehdotukseen sallia korkealaatuinen käsitelty eläinlanta, joka täyttää niin kutsutut Renure-kriteerit.
Hän toistaa myös, että Alankomaat on sitoutunut torjumaan kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa. Adema käy läpi näitä (ja muita kysymyksiä) keskiviikkona Brysselissä ympäristökomissaari Virginius Sinkeviciuksen kanssa. Keskustelun agendasta ei ole paljastettu yksityiskohtia, paitsi että maa- ja metsätalousministeriöllä on säännöllistä vuoropuhelua Euroopan komission kanssa eri tasoilla. Ministerin ja Sinkeviciuksen tapaaminen on Alankomaiden pyynnöstä pidettävä tilannekatsaus "erilaisista aiheista, kuten maatalouden kestävöittämisestä".