Torjunta-aineita koskeva ehdotus on viivästynyt, koska useat EU-maat eivät halua ollenkaan rajoituksia maatalouden kemikaalien käyttöön, tai haluavat ainakin siirtää ehdotuksen käsittelyn Euroopan vaalien (kesäkuu 2024) yli. Puoli vuotta sitten ehdotus palautettiin tuolloin voimassa olleen Tšekin puheenjohtajuuden toimesta komissaari Timmermansille, Sinkeviciukselle ja Kyriakidesille pyydettäväksi lisävaikutusten tutkimusta.
Lisäselvityksessä, joka on 218-sivuinen, todetaan, että vaikutukset suurimpaan osaan maataloustuotteista ovat yllättävän vähäiset, ettei kokonaiskiellosta ole kyse (kiellot koskevat vain julkisia puistoja ja viheralueita) ja että rajoitukset maataloudessa ja puutarhataloudessa koskevat vain todella "vaarallisia" (terveyshaittoja aiheuttavia) aineita.
Lisäksi Bryssel on aiemmin jo todennut, että maat, jotka ovat jo vähentäneet torjunta-aineiden käyttöä merkittävästi, tulisi palkita alemmilla vaatimuksilla.
Lisävaikutusarvio on vuotanut viime aikoina ja Euroopan komissio saattaa esitellä sen 5. heinäkuuta. Bryssel kuitenkin kytkee sen myös ehdotukseensa luonnon monimuotoisuuden palauttamisesta, josta Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta pitää tiistaina loppuäänestyksen.
Nykyinen EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi on tuonut ehdotukseen kaksi teknistä kompromissia. Niiden mukaan jäsenvaltioilla on valinnanvapaus laatia ohjeita joko yksittäisille viljelykasveille tai kasviryhmille. EU-maat voivat myös valita täyttää velvoitteet sitovien sääntöjen laatimisella.
Jäsenvaltioiden on laadittava ohjeet tai säännöt viljelykasveille, joiden ala kattaa yhteensä 75 % (aikaisemmin 90 %) maatalousmaasta. Suurin osa EU-maista tukee näitä valinnanmahdollisuuksia, mukaan lukien Alankomaat, kertoi Adema kirjallisessa tiedotteessaan eduskunnalle.
Maatalousministerit käsittelevät kahden päivän mittaisessa kokouksessaan myös seitsemän EU-maan pyynnön säilyttää kahtena vuonna kahden väliaikaisen lievennyksen soveltaminen yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Ne katsotaan edelleen tarpeellisiksi maailman ruokaturvan uhkien vuoksi, jotka liittyvät Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan. Euroopan komissio toteaa, että ruoka-alaan kohdistuu paineita, mutta tilanteen on toistaiseksi arvioitu olevan melko kohtuullinen.
Kyse on kahdesta lievennyksestä, jotka koskevat pakollista viljelykiertoa ja käyttämättömänä jätettyä peltoalaa, jota käytetään monimuotoisuuden edistämiseksi. Nämä kaksi poikkeusta otettiin YMP 2023-2027 -ohjelmaan viime vuonna Euroopan parlamentin painostuksesta ("väliaikaisesti, yhdeksi vuodeksi"), kun kävi ilmi, että Ukrainan viljan vienti kärsisi Venäjän Mustanmeren satamien blokkauksen vuoksi.
Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Puola, Tšekki ja Unkari vetoavat ajatellen myös jatkuvaa kuivuustilannetta ja sitä seuranneita heikkoja satoja, joihin vedoten tuotantomahdollisuuksien laajentamista pidetään suotavana.