Ministeri Christianne van der Wal (Luonto & Typpi) on samaa mieltä siitä, että luontoa tulee suojella ja laajentaa paremmin, mutta pelkää, että tiheästi asutussa ja rakennetuissa Alankomaissa tämä luonnon palauttamislaki sulkee luvanmyöntämisen suurille hankkeille entistä tiukemmin.
Haastattelussa Financieele Dagbladille Van der Wal sanoo pelkäävänsä luonnonhoidon “juridisoitumista” entisestään, mukaan lukien erilaiset luvat, menettelyt, valitukset ja prosessit. Hän näkee luonnonsuojelun kannatuksen vähenevän jatkuvasti. Ei pelkästään maanviljelijät, vaan koko yhteiskunta pitää luontoa typen kriisin jälkeen liikaa “häiritsevänä esteenä” taloushankkeiden lupa-alueilla.
FD:n haastattelussa VVD:n ministeri viittaa siihen, että viime kuukausina Ruotsin puheenjohtajakausi – osittain Alankomaiden painostuksesta – on virkamiesvalmistelussa muuttanut ja lieventänyt lakiesitystä eri kohdissa. Esimerkiksi turvepeltoseutujen pohjaveden korkeus, joka oli määrä nostaa maanpinnan tasolle, on nyt alennettu 20–40 senttiä maanpinnan alapuolelle. Jotkut kriitikot pelkäsivät “puolen Alankomaiden muuttuvan mutaiseksi kosteikoksi”.
Myös esitystä Pohjanmeren luonnonsuojelualueista odotetaan muutettavan. EU ei itse nimeä näitä alueita, vaan antaa sen tehtäväksi rannikkovaltioille. Lisäksi on jo selvää, että heikkenemiskielto koskee Alankomaissa korkeintaan noin kymmenen kertaa kaksikymmenen kilometrin aluetta, ei koko maataloutta tai kaikkia luonnonalueita.
”Komission luonnon palauttamisen tavoitteita kannatan lämpimästi. Olemme viime vuosina vaatinut luonnoltamme liikaa talouden nimissä. Minua huolestuttaa vain se, miten nämä suunnitelmat toteutetaan. Tarvitsemme lisää luontoa. Sitä täytyy hoitaa ja ylläpitää. Tässä tarvitsen viljelijöitä erittäin paljon. Itse asiassa ilman heitä emme onnistu,” hän sanoo FD:lle.
Van der Wal haluaa EU:n ympäristövaliokunnassa (20. kesäkuuta Luxemburgissa) saada Suomelle joustavampaa käsittelyä. Hän on jo aiemmin selvästi todennut, että ahtaasti asutettua Alankomaita ei voi verrata laajempiin EU-maihin, joissa talous, asuminen, työ, liikenne ja luonto sekä ympäristö eivät ole toistensa tiellä.
”Meillä on täällä tilan puolesta taistelu, suuret tavoitteet asuntorakentamisessa ja kestävässä kehityksessä sekä väestö, joka kasvaa tulevina vuosina. Jos tämä ehdotus toteutetaan nykyisessä muodossaan, suuntaamme epämieluisaa tietä, eli luonnon edelleen juridisoitumiseen,” ministeri Van der Wal sanoo FD:lle.
Hän toivoo, että uusiin luonnon palauttamislain ”tulosten saavuttamisvelvoite” lievennettäisiin ”ponnistelujen velvoitteeksi”, vaikka vain “tiheästi rakennetuissa maissa”. Tiedetään, että virkamiesvalmistelussa on myös sillä saralla kompromissi tekeillä.
Hän on samaa mieltä, että luonnon heikkenemisen on loputtava, mutta näyttää haluavan estää EU:ta nuhtelemaan Alankomaita kymmenen vuoden päästä, jos tuohon kymmeneen kertaa kahdenkymmenen neliökilometrin alueeseen ilmenee luonnon heikkenemistä kieltoalueesta huolimatta.
FD:n haastattelussa Van der Wal ei halua sanoa, äänestääkö Alankomaat luonnon palauttamislakia vastaan, jos uusia myönnytyksiä ei saada. Hän kuitenkin selvästi kertoo, ettei hylkää ehdotusta. ”Maita, jotka haluavat poistaa tämän lain kokonaan pöydältä, en tue.”