Koska toimet ruokahävikin vähentämiseksi eivät ole toistaiseksi juuri tuottaneet tulosta, haluaa Bryssel muuttaa nykyiset vapaaehtoiset sopimukset juridisesti sitovaksi tavoitteeksi.
Euroopan komission mukaan suurin osa hävikistä (70 %) syntyy jalostuksessa, vähittäiskaupassa, ravintolatoiminnassa ja kotitalouksissa, minkä vuoksi ensisijaiselle sektorille ei heidän mukaansa tarvita erillistä tavoitetta. Bryssel haluaa vähentää hävikkiä jalostus- ja pakkausteollisuudessa 10 prosentilla sekä vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa 30 prosentilla.
Maaseutuministeri Piet Ademan mukaan tämä on huomattavasti vähemmän kuin 50 %, jota Alankomaat ja muut EU-maat ovat jo soveltaneet vähittäiskaupan ja kuluttajien osalta. Siksi Alankomaat haluaa pitää kiinni tästä 50 prosentin vähennystavoitteesta ja laajentaa sen koskemaan myös ensisijaista sektoria.
Alankomaat aikoo esittää tätä ehdotusta ensi viikolla EU:n ympäristöneuvostossa, jossa uusi jätekehysdirektiivi hyväksytään. Ehdotuksen maatalousnäkökohdat käsitellään LNV-maatalousneuvostossa.
Ministeri Ademan mukaan maatalouden ja karjankasvatuksen tulee myös pitää omaa kirjanpitoa tuotannon ja sadon menetyksistään. ’Tämä on tarkoitettu suojaamaan sektoria sen varalta, että ketjun myöhemmät toimijat siirtäisivät hävikkiä heidän harteilleen.’
Lisäksi puolustetaan yksittäisten organisaatioiden raportointivelvollisuutta, ei pelkästään jäsenvaltioita, suomalaisen vapaaehtoisen seurannan menestyksen mukaisesti,” Adema lisää.
Eurostatin tutkijoiden mukaan ruokahävikillä on vahva taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vaikutus. EU-maissa hävitetään vuosittain noin 89 miljoonaa tonnia ruokaa (131 kiloa asukasta kohti), mikä vastaa noin 132 miljardin euron menetystä.
Alankomaissa jokainen henkilö heittää keskimäärin pois 34,3 kiloa syötävää ruokaa, josta noin viisi kiloa on jopa koskemattomana kuorineen tai pakkauksineen. Kotitaloudet hävittävät yhteensä noin 10 prosenttia viikoittaisista ostoksistaan, jonka arvo on keskimäärin 120 euroa per henkilö vuodessa. Alankomaissa kotitaloudet muodostavat noin 30 prosentin osuuden koko ruokaketjun hävikistä (mukaan lukien tuottajat, ravintolat ja supermarketit).