Bryssel katsoo, että ruokahävikkiä on vähennettävä aloittaen 10 prosentilla näillä aloilla, ja vähittäiskaupassa, ravintoloissa sekä kotitalouksissa 30 prosentilla.
Tämä uusi velvoite on hallituksen eroavan maatalousministeri Piet Ademan mukaan huomattavasti vähemmän kuin 50 prosenttia (vähittäiskaupassa ja kuluttajilla), jota Alankomaat ja muut EU-maat jo tavoittelevat. Siksi EU-maat saavat EU-velvoitteen lisäksi säilyttää nykyiset kansalliset järjestelynsä.
Alankomaat katsoo lisäksi, että tavoite tulisi asettaa myös alkutuotannolle, kuten maa- ja puutarhataloudelle sekä karjataloudelle. Euroopan komissio ei kuitenkaan halua tätä vielä toteuttaa. Vastauksena Ademan esitykseen ruokakomissaari Stella Kyriakides ja Espanjan puheenjohtaja Luis Planas kertoivat, että muutaman vuoden kuluttua myös maa- ja puutarhatalouden tavoite voi tulla mahdolliseksi.
Komission mukaan maatalouden ruokahävikki, kuten epäonnistuneet sadot, on yleensä väistämätöntä. Lisäksi tieteellisesti vahvistettuja lukuja ei vielä ole. Euroopan komissio sanoo sen olevan tiedossa, että suurin osa (70 %) hävikistä syntyy jalostuksessa, vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa, minkä vuoksi maatalouden tavoite on vähemmän merkittävä.
Alankomaat katsoo myös, että maatalouden tulee pitää omaa kirjanpitoa ruokatuotantonsa hävikistä. ’Tämä suojellakseen alaa hävikin siirtämiseltä ketjussa eteenpäin, linjassa menestyksellisen alankomaalaisen vapaaehtoisen seurannan kanssa’, sanoo Adema.
Eurostatin mukaan EU-maissa heitetään vuosittain pois noin 89 miljoonaa tonnia ruokaa (131 kiloa asukasta kohden). Alankomaissa heitetään keskimäärin 34,3 kiloa syötävää ruokaa henkilöä kohti, josta lähes viisi kiloa on vielä koskemattomana kuorineen tai pakkauksineen. Kotitaloudet hukkaavat yhteensä lähes 10 prosenttia viikoittaisista ostoksistaan, arvoltaan keskimäärin 120 euroa per henkilö vuodessa.