Ministeri Adema sitoutuu siksi vuoden 2023 osalta Brysselin EU-maatalousneuvottelujen jälkeen tekemään sovitut päätökset muun muassa kansanedustuslaitoksen ja EU-kollegoidensa kanssa, mutta näkee ensi vuodelle muita mahdollisuuksia.
Kuukausittaisen EU-maatalouskokouksen jälkeen Brysselissä Adema kertoi vastauksena kysymykseen, että hän haluaa maatalouskomissaari Wojciechowskin kanssa puolustaa erillistä järjestelyä "liuottumisherkille alueille". Muita EU-maita on myös varmaan vastaavia käytännön esimerkkejä. Mahdollisesti tulee tarkastella vain "joitakin kasveja".
Adema ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan Alankomaiden maatalousalan kanssa. Hänen vastauksensa tuli Alankomaiden maatalousjärjestö LTO:n äskettäiseen pyyntöön. Perunviljelijät korostivat, että luonto ei ota ihmisille tehtyä kalenteria huomioon.
Adema sanoi, että jos ala tarjoaa vaihtoehdon, joka sopii Euroopan unionin liuottumisen ja maaperän saastumisen lukuihin ja kriteereihin, hän on valmis viemään sen Brysseliin. Tällä lähestymistavalla (ympäristökriteereissä pysyen, mutta eri reittiä pitkin) Alankomaat onnistui viime vuonna murtamaan jäykän keskustelun luonnosta peräisin olevan lannoituksen (Renure) hyväksymisestä EU:ssa.
Myös muut maat ovat aiemmin turhaan painostaneet Brysseliä siirtämään kalenteripäivämäärää välikasvien kylvölle. EU-maat haluavat yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet voimaan, mutta jos ne voidaan saavuttaa muillakin tavoin kuin nykyisillä kriteereillä, Brysselissä niistä voidaan yleensä keskustella, Ademan vastaus sisälsi tämän ajatuksen.
Hän korosti myös, että esimerkiksi perunasektori voi nykyisinkin valita sadonkorjuun hitaasta kasvusta johtuen tehdä sadonkorjuun vasta 1. lokakuuta jälkeen (ja kylvää välikasvit), jolloin seuraavalla kaudella Bryssel antaa käyttää viisi kiloa vähemmän lannoitteita. Ademan mukaan on maataloustuottajia, jotka eivät edes käytä noita viittä kiloa.