Sen vuoksi, että hollantilaiset viljelijät viime vuonna osallistuivat laajasti eri ekotukijärjestelmiin, budjetti osoittautui lopulta riittämättömäksi aiemmin mainittujen summien maksamiseen. Vaikka ensi vuonna on tulossa vielä "jälkimaksu", monet hakijat pitävät pettymyksenä sitä, etteivät aiemmat taloudelliset odotukset toteudu.
Myös joistakin muista EU-maista on viime viikkoina kuulunut viestejä "pettymyksenä pidettävistä maksuista", mutta ei ole vielä selvää, johtuuko tämä ylimerkinnästä vai siitä, että kyseisten maatalousministeriöiden GLB-budjetteja on selvästi käytetty eri tavoin.
Ministeri Adema korosti kuukausittaisessa maatalousministerien neuvostossa, että hollantilaisten viljelijöiden keskuudessa on niin paljon innostusta ja halukkuutta uuteen lähestymistapaan, että EU:n tulisi tätä oikeastaan kannustaa ja tukea.
"Teemme juuri sitä, mitä oli tarkoituskin, kun siirryttiin hehtaaritukiin perustuvista järjestelmistä kohdennetumpiin ekotukiin. Muilla maatalousministereillä oli suuri kiinnostus siihen, miten olemme asian järjestäneet. Näyttää myös siltä, että olemme siinä suhteessa varsin edelläkävijöitä", ministeri sanoi hollantilaisille toimittajille kokouksen jälkeen.
Lisäksi Brysselin kokousagendalla maanantaina oli GLB:n 27 kansallisen strategiasuunnitelman (ensimmäinen vuosi) arviointi. Näillä strategiasuunnitelmilla EU-maat saavat pelivaraa sopeuttaa maatalouspolitiikkaansa osittain kansalliseen maatalouskäytäntöönsä. Monet maatalousministerit toivoivat, että Euroopan komissio suhtautuisi kansallisiin poikkeuksiin joustavammin.
Myös maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski on osin samaa mieltä, mutta hän on sidottu Euroopan instituutioiden oikeudellisiin ja taloudellisiin sääntöihin. Ademan mukaan "lisäjoustavuus" voisi teoriassa johtaa "enemmän pelivaraa" omien valintojen tekemiseen.
Adema myönsi, että EU:n säännöt kansallisen verorahan käytölle ("valtiontuki") on kyllä laajennettu Green Deal -tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta jokaisen maan on ensin ilmoitettava siitä Brysselissä. Asiasta neuvotellaan edelleen Brysselin kanssa. Lisäksi eronnut Hollannin hallitus ei Haagin sääntöjen puitteissa saa käynnistää "uutta politiikkaa uudella rahalla".